Kanta-Häme

Hämeenlinna yllätti SSAB:n

– Hieno tehdas. Se oli myönteinen yllätys, SSAB:n toimitusjohtaja Martin Lindqvist sanoo Ruukin Hämeenlinnan tehtaasta.

Lindqvist kävi tiistaina Raahen tehtailla. Keskiviikkona hän tutustui Hämeenlinnan tehtaaseen ja tapasi siellä myös kaikkien työntekijäryhmien edustajat.

– Keskustelut olivat rakentavia. Viestini oli, että yhteinen pohjoismainen yhtiö on entistä parempi vaihtoehto.

– Tavoitteena on, että säilyy pohjoismainen teräsyhtiö ja tuotanto. Luulen, että viesti ymmärrettiin, Lindqvist kertoo.

Hämeenlinnan tehtaan työntekijöiden edustajat suhtautuivat epäluuloisesti, kun he saivat ensimmäisen kerran tiedon SSAB:n ja Ruukin yhdistymisestä. He jopa sanoivat, että Hämeenlinnassa on huonoja kokemuksia ruotsalaisista yhtiöistä.

– SSAB ei ole tässä mielessä ruotsalainen yhtiö. Olemme kansainvälinen teräsyhtiö, Lindqvist vastaa.

Hänen mukaansa yhtiön kansainvälisyys näkyy henkilövalinnoissa. Lindqvist vakuuttaa, ettei kansallisuus vaikuta nimityksiin.

– Valitsemme tehtäviin parhaat ihmiset riippumatta siitä, missä he ovat syntyneet.

Tuloksia on…parannettava

Kummankaan teräsyhtiöiden tilinpäätökset eivät ole olleet hyviä viime vuosina. Teräsmarkkinat eivät niin ikään näytä ruusuisilta.

– Tämä on se yksi syy, miksi yhtiöt yhdistetään. 150 miljoonaa euroa on paljon rahaa.

SSAB:n ja Rautaruukin suunnitelman mukaan yhdistymisestä syntyy 150 miljoonan euron synergiat kolmen vuoden aikana. Henkilöstöstä vähennetään 5 prosenttia kolmen vuoden kuluessa.

Lindqvist sanoo, ettei yhtiössä vielä yksityiskohtaisesti tiedetä, mistä ja miten kustannussäästöt seuraavan kolmen vuoden aikana tehdään. Joitakin tuotantolinjoja suljetaan, mutta tuotantoa jatketaan kaikilla SSAB:n ja Ruukin suurilla tuotantopaikkakunnilla.

– Mitään suuria tuotantolinjoja ei suljeta. Sen sijaan tuotantolinjat erikoistuvat.

Yhtiöt ovat ilmoittaneet, että säästöjä syntyy joustavasta ja tehokkaasta tuotantojärjestelmästä, hankintaketjusta, ostojen optimoinnista ja virtaviivaistetusta hallinnosta. Yhdistymisen uskotaan alentavan käyttöpääomavaatimuksia. Eräät päällekkäiset investoinnit vältetään.

SSAB:stä tulee teräsjätti, jolla on 17 300 työntekijää ja 8,8 miljoonan tonnin tuotantokapasiteetti. Terästuotantoa sillä on Suomessa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Lindqvist muistuttaa kuitenkin, miten pieni yhtiö on teräsmarkkinoilla. SSAB ja Ruukki olivat ennen yhdistymistään kooltaan suunnilleen sijaluvuilla 42 ja 48.

– Meillä on hyvä tuotevalikoima. Uuden yhtiön tuotanto on kuitenkin vain 7-8 prosenttia Arcelor-Mittalin terästuotannosta.

Ei parannusta,…ei heikommaksi

Euroopan teräksenkulutus on laskenut taantuman aikana. Lindqvist kertoo, että SSAB ei laske sen varaan, että kysyntä kasvaisi nopeasti taantumaa edeltävälle tasolle.

– Emme usko markkinoiden parantumiseen. Mutta toisaalta emme usko, että ne muuttuisivat nykyistä huonommaksikaan.

Martin Lindqvist kiertää koko tämän viikon Suomessa. Suomi on hänelle tuttu maa jo aikaisemmista työtehtävistä.

Hämeenlinnan tehtaalla Lindqvistiin teki erityisen vaikutuksen sen tehokkuus ja siisteys. Hän kertoo kysyneensä tehtaan laboratoriossa, kumpi yhtiöistä tekee laadultaan parempaa maalipinnoitettua terästä.

– Vastaus oli, että molemmat tekevät hyvää, mutta Ruukin on parempaa, Lindqvist nauraa. (HäSa)