Kanta-Häme

Hämeenlinnaan puuhataan teräskeskusta

Hämeenlinna havittelee kaupunkiin lisää teräsrakentamiseen keskittyneitä yrityksiä. Tavoitteena on lisätä uuden liiketoiminnan volyymia vuoteen 2020 mennessä vähintään kymmenellä miljoonalla eurolla sekä vahvistaa alueen nykyisiä yrityksiä.

Tavoitteeseen pyritään uudella teräsrakentamisen huippuyksiköllä, joka kulkee työnimellä Steel Construction Excellence Center. Siihen liittyy myös valmisteilla oleva teräspuitesopimus, jonka osapuolia ovat kaupungin tuleva elinkeinokonserni, Ruukki, Hamk ja Koulutuskuntayhtymä Tavastia.

Uudentyyppiseen teräsrakentamiseen keskittyvän huippuyksikön uskotaan tuovan seudulle kansainvälisen tason osaamista ja työpaikkoja.

– Tavoitteena synnyttää kehitysympäristö, jossa eri koulutusasteiden, yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyöllä hyödynnetään huipputeknologiaa ja tutkimusta, kertoo valmistelutyöryhmän jäsen, palvelujohtaja Timo Kärppä Innoparkista.

Täsmäosaajia yrityksille

Tuleva toiminta voidaan jakaa kahteen, toisiinsa kiinteästi liittyvään kokonaisuuteen: koulutusyhteistyöhön ja innovaatioihin. Ajatuksena on, että Hamk, Tavastia ja tutkimuslaitokset synnyttävät yhteisiä koulutussisältöjä suoraan teollisuuden tarpeisiin.

– Teollisuus tarvitsee täsmäosaajia tarpeisiinsa, esimerkiksi hitsaukseen, teräsrakentamiseen, mallinnukseen ja simulointiin. Jatkossa voimme asettaa tarpeiden mukaan määrällisiä tavoitteita, vaikkapa viisi teräsrakentamiseen erikoistunutta valmistunutta opiskelijaa per vuosi, Kärppä sanoo.

Hän uskoo oppilaitosyhteistyön auttavan houkuttelemaan teräsalan yrityksiä juuri Hämeenlinnaan. Toiminta olisi osa korkeakoulukeskuksen toimintaa.

– Erottaudumme muista omalla erikoisosaamisellamme. Yritykset saavat käyttöönsä kontakteja, tutkimustietoa ja heidän tarpeisiinsa erikoistuneita opiskelijoita. Haluamme tehdä kehitysympäristöstä itsestään ruokkivan ympäristön, jossa synnytetään uusia huipputeknologian yrityksiä, Kärppä visioi.

Hän ei pidä kymmenen miljoonan euron tavoitetta seitsemässä vuodessa mahdottomana ajatuksena.

– Mutta tulokset eivät tule itsestään, ne täytyy ansaita tekemällä oikeita asioita. Tämä ei jää pelkälle kokoustasolle, vaan tarvitaan ihmisiä ihan käytännön tekemiseen suunnittelemaan toimintaa ja tekemään sitä.

Rahankäyttöä tarkkaillaan

Kärpän mukaan huippuyksikön valmistelu on vielä käynnissä.

– Näkisin, että elinkeinoyhtiö tulee olemaan tärkeässä roolissa, ei vain rahoittajana, vaan aktiivisena toimijana. Toki muutkin toimijat laittavat tähän rahaa, ei yksin Hämeenlinnan kaupunki.

Tuleeko toiminta vaatimaan kaupungilta myöhemmin jotain investointihankkeita?

– Ainakaan nyt sellaisia ei ole näköpiirissä ja voi olla, ettei niitä tulekaan. Toisaalta sehän olisi hieno juttu, jos tämä synnyttäisi investointitarpeita. Mutta se nähdään sitten aikanaan, Kärppä sanoo

Hänen mukaansa sopimusosapuolet perustavat toimintaa varten ohjausryhmän tai vastaavan elimen, joka muun muassa päättää varojen käytöstä.

– Se tulee olemaan tiukasti korvamerkittyä tiettyyn, yhdessä sovittuun toimintaan.

Kärppä myöntää, että eri kehittämisympäristöhankkeita on ollut ennenkin. Virheistä on kuitenkin opittu.

– Tähän hankkeeseen ei liity esimerkiksi mitään suoria laiteinvestointeja, Kärppä sanoo Innosteel Factoryn alamäkeen viitaten. (HäSa)

Päivän lehti

27.5.2020