Kanta-Häme

Hämeenlinnalainen hyppäsi ennätystimantissa Hollannin taivaalle

Paikkana Hollannin Teuge lauantaina 8. lokakuuta. Mukaan on kutsuttu 43 hyppääjää yhdeksästä maasta.

Taivaalla kaksi 18-paikkaista Cessna Caravan -konetta, hyppykorkeus 4 500 metriä. Kaksi ensimmäistä ennätysyritystä 31 hengen kuviolla epäonnistuvat pilvien vuoksi. Kolmas, 25 hyppääjällä tehty timanttimuodostelma onnistuu ensimmäisellä kerralla.

Palkkana uusi Euroopan ennätys, joka päihitettiin viidellä hyppääjällä.

Video: CF Euro Challenge 2016 / Ming Chu on Vimeo.

 

Mukana ennätyshypyssä oli hämeenlinnalainen Pasi Pirttikoski, 53, yhdessä Vantaalla asuvan poikansa Matti Pirttikosken, 23, ja riihimäkeläisen, kuvaajana toimineen Heikki Kammosen kanssa.

– Onhan tämä ennätys ihan tämän vuoden ykkösjuttuja. Tätä varten olen uhrannut monta, monta päivää harjoitteluun eri puolilla Eurooppaa, Pasi Pirttikoski kertoo.

Miehellä on plakkarissa seitsemän kupukuvioiden maailmanennätystä, joista Floridassa vuonna 2007 saavutettu ennätys sadan hyppääjän muodostelmalla on edelleen voimassa. Pirttikoski osallistui tuolloin ennätykseen ainoana Pohjoismaista. Suomen ennätyksiä hänellä on 17.

Eurooppa-kategoria eli maanosaennätykset ovat tulleet lajissa virallisiksi vasta pari vuotta sitten. Hämeen laskuvarjourheilijoilla on Pirttikosken mukaan hallussaan kaksi toistaiseksi epävirallista Euroopan ennätystä pienemmillä ryhmillä.

– Video kiertää tällä hetkellä Euroopassa, jossa tutkitaan hyväksytäänkö ne ennätyksiksi vai ei. Olen niistä suorituksista jopa ylpeämpi kuin Hollannin hypystä, koska kaikki hyppääjät olivat meidän kerhostamme ja minun kouluttamiani, Pasi Pirttikoski sanoo.

Hypyt vaativat Pirttikosken mukaan sekä taustaorganisaation tekemää että henkilökohtaista valmistelua.

Taustaorganisaatio miettii tarkkaan kuka pystyy hyppäämään milläkin paikalla, onko hänen varjonsa hyvä eli uusi vai käytetty, minkä painoinen henkilö on kyseessä ja minkälainen on hänen kokemuksensa hyppääjänä

– Suunnittelu on ykkösasia. Jos väärällä paikalla on väärä ihminen, muodostelma ei voi lentää, vaikka hyppääjät olisivat hyviä.

Henkilökohtainen valmistelu on enemmänkin henkistä prosessointia ja varusteiden tarkistamista. Tärkeää on myös harjoitella yhdessä maankamaralla hyppy läpi vaihe vaiheelta.

– Ainoa asia, johon emme voi vaikuttaa, on sää. Hollannissakin iso pilvi tuli aluksi väärällä korkeudella vastaan ja esti muodostelman rakentamisen, eli jos se olisi ollut kilometriä alempana, ei olisi ollut mitään hätää.

Pilvet estävät näkyvyyttä ja aiheuttavat turbulenssia, joka heiluttaa.

Vaikka mukana oli kaikkiaan 43 hyppääjää, heistä vain 25 pääsi ennätyshyppyyn.

– Keli saneli sen, että kaikki eivät päässeet mukaan, ja jokainen ymmärtää sen, Pirttikoski vakuuttaa.

Kaikki hyppääjät eivät kuitenkaan tunteneet toisiaan etukäteen.

– Meillä on perustieto harjoitushyppyvideoilta siitä, miten toiset hyppäävät, eli sitä kautta pitää pystyä luottamaan kaveriin.

Pasi Pirttikoski aloitti laskuvarjohyppyharrastuksen vuonna 1986 Räyskälässä. Jo parin vuoden kuluttua hän siirtyi kupukuviohyppäämiseen.

– Lajissa kiinnosti sen haasteellisuus. Sitä harrastettiin silloin suhteellisen vähän Suomessa. Tuntui, että kehityin lajissa. Löytyi myös hyvä porukka, Hämeen Huimat, jonka kanssa hyppäsin monta vuotta.

Poika Matti Pirttikoski kulki isänsä jalanjäljissä.

– Hän oli kentällä mukana juniorina ja hyppeli kotona veljensä kanssa sohvan päältä reppu selässä hyppykypärää ja laseja käyttäen, isä nauraa. HÄSA