Kanta-Häme Hämeenlinna

Hämeenlinnalainen ravintoloitsija myönsi kiskonnantapaisen työsyrjinnän

Hämeenlinnalainen ravintoloitsija myönsi syyllistyneensä kiskonnantapaiseen syrjintään.
Turvapaikanhakija tiskasi, siivosi ja opetteli ruuanlaittoa ravintolassa ilman palkkaa. Kuvituskuva. Kuva: Pekka Rautiainen
Turvapaikanhakija tiskasi, siivosi ja opetteli ruuanlaittoa ravintolassa ilman palkkaa. Kuvituskuva. Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnalainen ravintoloitsija teetti turvapaikanhakijalla töitä eikä maksanut hänelle aluksi lainkaan palkkaa. Myöhemmin turvapaikanhakija sai 20–30 euron päiväpalkkaa.

Ravintoloitsijaa syytetään käräjäoikeudessa kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä, josta hänelle vaaditaan sakkorangaistusta. Ravintoloitsija myönsi käräjillä syytteen oikeaksi.

Kiskonnantapaisessa työsyrjinnässä asetetaan työntekijä huomattavan epäedulliseen asemaan käyttämällä hyväksi työntekijän heikkoa asemaa. Syyttäjän mukaan hämeenlinnalainen ravintoloitsija oli käyttänyt hyväkseen työntekijän taloudellista ahdinkoa, riippuvaista asemaa sekä ymmärtämättömyyttä ja tietämättömyyttä Suomen työlainsäädännöstä ja työntekijän asemasta.

Kun vastaaja tunnusti rikoksen, Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa kiisteltiin keskiviikkona lähinnä turvapaikan hakijalle maksettavasta työ- ja vahingonkorvauksesta.

 

Ulkomaalaistaustainen ravintoloitsija teki turvapaikanhakijan kanssa ensimmäisen harjoittelusopimuksen kesällä 2016. Hän ei maksanut harjoitteluajalta lainkaan varsinaista palkkaa ja harjoittelija oli töissä noin kuusi tuntia päivässä. Marraskuussa solmittiin työsopimus. Työntekijän päiväpalkka oli tällöin tammikuun loppuun asti 20–30 euroa päivässä.

– Tämä on sillä rajalla, että kyse voisi olla työsyrjinnästä, sanoi vastaajan asianajaja Sauli Lehtinen.

Rikoslain mukaan työsyrjintä on lievempi rikos kuin kiskonnantapainen työsyrjintä.

– Syytetty ei tiennyt, että harjoitteluajalta on maksettava palkkaa. Hän uskoi tekevänsä hyvän teon opettamalla turvapaikanhakijalle ravintola-alaa.

Lehtinen kuvasi työntekijää ”puolivillaiseksi harjoittelijaksi”, koska hän ei osannut kieltä eikä osannut ravintolan työtehtäviä. Puolustus myönsi ”virheen”, mutta piti ”erehtymisen tasoa” pienenä.

Ravintola-alan työehtosopimus tuntee harjoittelijan, mutta harjoittelijalle on maksettava kuitenkin palkkaa. Työehtosopimuksen mukainen harjoittelijan palkka on hieman vähimmäispalkkaa pienempi.

 

Oikeudenkäynnin suullisessa käsittelyssä oli erikoisia vaiheita, koska asianomistaja, ravintolassa palkatonta työtä tehnyt turvapaikanhakija, oli muuttanut Skotlantiin. Hän ei suostunut saapumaan oikeudenkäyntiin kuultavaksi eikä antamaan lausuntoa toisen EU-maan tuomioistuimessa.

Puolustuksen vaatimuksesta asianomistajan kertomusta ei käytetty tuomioistuimessa todisteena. Perusteena oli, että vastaajalla on oikeus kuulustella asianomistajaa tuomioistuimessa.

Puolustus halusi mitätöidä myös asianomistajan ystävän todistuksen, koska sen mukaan kertomus perustui ainoastaan vastaajalta saatuun tietoon. Tuomioistuin torjui välipäätöksellään vaatimuksen.

Kun päätökset kirjallisista kertomuksista ja todistajista oli annettu, vastaajan asianajaja ilmoitti, että vastaaja myöntää rikossyytteen oikeaksi. Osapuolet sopivat tämän jälkeen, että tuomioistuimeen haastettuja todistajia ei lainkaan kuulla.

Vastaaja halusi, että syyte käsitellään tuomioistuimessa nopeasti ja mahdollisimman pienin oikeudenkäyntikuluin.

 

Käräjäoikeudelle esiteltiin hieman toisistaan poikkeavia laskelmia siitä, kuinka pitkiä työpäiviä asianomistaja oli tehnyt ja millaista palkkaa hänelle olisi lakisääteisesti pitänyt maksaa. Ravintoloitsija oli maksanut hänen linja-automatkansa Rengosta ja tarjonnut päivittäin ruuan. Asianomistajalle oli myös annettu ”pimeästi” 600 euroa, jonka luonteesta oli erilaisia näkemyksiä.

Erimielisyys maksamatta jääneistä palkoista oli suuruudeltaan vain pari tuhatta euroa. Jopa ilman palkkaa työtä tehneelle vaaditaan 3 000 euroa korvausta kärsimyksestä. Vastaaja oli valmis maksamaan 1 900 euron korvauksen.

Asianomistajan avustajan laskusta oli euromääräisesti suurempi kiista kuin vahingonkorvauksesta.

Syytetty ravintoloitsija on toiminut yli 20 vuotta Suomessa ravintola-alalla. Hän käytti oikeudenkäynnissä tulkkia. Käräjäoikeus antaa asiassa tuomion 5. joulukuuta. HÄSA

 

Juttua muokattu 28.11. klo 10.24: Lisätty tuomion antamispäivä. Oikaisu 28.11. klo 15.02: oikeudenkäynnissä käsiteltiin asianomistajan avustajan laskua, ei vastaajan asianajajan.

 

Lue myös: Ravintoloitsija sai sakot ja muita maksuja työn teettämisestä ilman palkkaa (5.12.2019)

Uusia rikoksia

Kiskonnantapainen työsyrjintä tuli Suomen rikoslakiin vuonna 2004.

Oikeuskäytäntöä rikosnimikkeen soveltamisesta on vähän.

Rikokseen syyllistyy, jos asettaa työntekijän tai työnhakijan huomattavan epäedulliseen asemaan käyttämällä hyväksi tämän tilannetta.

Hyväksikäyttö voi perustua työntekijän ahdinkoon, riippuvaiseen asemaan, ymmärtämättömyyteen, ajattelemattomuuteen tai tietämättömyyteen.

Rangaistus kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä on sakko tai vankeutta enintään kaksi vuotta.

Aluehallintovirasto teki rikosilmoituksen turvapaikanhakijan palkasta.

Käyttämällä hyväksi toisen riippuvaista asemaa tai turvatonta tilaa voi syyllistyä myös ihmiskauppaan.

Työnteossa on tällöin kyse pakkotyöstä tai ihmisarvoa loukkaavista oloista.

Ihmiskauppa ja törkeä ihmiskauppa ovat ankarasti kriminalisoituja rikoksia.

Niistä rangaistus on aina vankeutta.