Kanta-Häme

Hämeenlinnalaisella lainaa yli viisi tonnia

Hämeenlinnan lainataakka on noussut viime vuosina reippaasti.

Kaupungin omat lainat ovat liki tuplaantuneet kuntaliitosta edeltäneestä tilanteesta. Kun mukaan lasketaan myös Hämeenlinnan tytäryhtiöt ja muut kuntakonserniin kuuluvat yhteisöt, lainojen määrä nousee yli 351 miljoonaan euroon.

Se tarkoittaa 5 219 euroa jokaista hämeenlinnalaista kohden. Summa on 500 euroa suurempi kuin Suomen kunnissa keskimäärin.

Luvut ovat Hämeenlinnan vuoden 2011 tilinpäätöksestä. Viime vuoden luvut julkistetaan vasta maaliskuussa.

Talousjohtaja Ismo Uusitalon mukaan ennen kuntaliitosta Hämeenlinna oli käytännössä lähes velaton.

Vuonna 2008 kaupungilla oli sijoituksia noin 74 miljoonaa ja omaa lainaa 89 miljoonaa. Jos sijoitukset olisi tuolloin käytetty lainojen maksuun, lainaa olisi jäänyt vain 323 euroa asukasta kohden.

Nyt Hämeenlinnan oma lainakanta ilman yhtiöitä on noussut 175 miljoonaan euroon, kun taas sijoituksia on noin 80 miljoonan euron edestä. Erotus on 1420 euroa per asukas.

Kun lainamäärä viime vuonna kasvoi ennakkotiedon mukaan noin 90 euroa asukasta kohden, käytännössä kuntalaisen lainataakka on kasvanut neljässä vuodessa siis lähes tuhannella eurolla.

Toisaalta kun mukaan lasketaan myös yhtiöiden lainat, muutos ei ole aivan yhtä suuri.

Vuonna 2008 vanhalla Hämeenlinnalla oli konsernilainaa 4627 euroa asukasta kohden. Kaikkiaan kaupungin ja sen omistamien yhtiöiden lainojen määrä on kasvattanut asukkaiden lainataakkaa liitoksen jälkeen vajaalla kuudellasadalla eurolla.

Lainat menneet rakentamiseen

Mistä kiihtyvä lainatarve sitten johtuu? Pelkkä kuntaliitos ei käy selitykseksi, sillä liitoskunnilta siirtyi kaupungin vastuulle lainoja vain noin 31 miljoonan euron edestä.

Uusitalo muistuttaa, että kasvavan kaupungin lainantarve ”on aina suurempi kuin taantuvien alueiden tai maaseudun”. Uudet lainat on otettu rakentamiseen.

– Päiväkoteja, kouluja, asuinalueita, elinkeinoalueita ja puistoja on joka vuosi rakennettava ja vanhojen kiinteistöjen tai katujen peruskorjaustarve on loputon, Uusitalo kertaa rahareikiä.

Hänen mukaansa investoinnit on rahoitettu lainalla, sillä lainojen korko on ollut jo vuosia alhaisempi kuin sijoituksista saatu tuotto.

– On katsottu edullisemmaksi lisätä lainamäärää ja jättää sijoituksen pääoma ennalleen tai sitä on jopa hieman kasvatettu, Uusitalo sanoo.

Lähellä maan keskitasoa

Kuntaliiton taloustilastoista vastaava erityisasiantuntija Heikki Pukki ei pidä Hämeenlinnan lainamäärää mitenkään poikkeuksellisena.

– Se on aika lähellä koko maan tasoa. Lukujen perusteella ei kuulosta erityisen huolestuttavalta, Pukki sanoo.

Hän muistuttaa, että käyrät ovat osoittaneet ylöspäin muuallakin. Kuntien lainakanta on kolminkertaistunut vuodesta 2000.

Pahimmillaan konsernilainat ovat yli 10000 euroa asukasta kohden. Missä menee kipuraja?

– En osaa sanoa mitään tiettyä euromäärää. Paljon riippuu kunnasta eli siitä, onko sillä kykyä maksaa lainat takaisin ja huolehtia lainanhoitokuluista. Vaikutusta on silläkin, minkälaisiin investointeihin lainat otettu vai onko otettu syömävelkaa, Pukki pohtii. (HäSa)

Päivän lehti

8.4.2020