Kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina valtuustoaloitteen osallistuvasta budjetoinnista.
Vesa Mäkisen (ps.) jättämän aloitteen allekirjoitti joulukuussa 20 valtuustonjäsentä.
– Meidän tarvitsee oppia kuuntelemaan, mahdollistamaan ja toteuttamaan ihan arkisia pieni asioita. Paikalliset asukkaat kuitenkin tietävät kehittämiskohteet parhaiten, sanoo Mäkinen.
Esimerkkinä hän mainitsee Hämeenlinnan pitäjien ja reuna-alueiden urheilupaikat, joita on aikoinaan hoidettu talkootöinä, mutta kaupungin keskitettyjen ylläpitoratkaisujen myötä niistä on tullut ei kenenkään -maata.
Joulukuisessa valtuustoaloitteessa ei ole yhtään demari- eikä kokoomusjäsenen allekirjoitusta. Ryhmäjohtaja Kaija-Leena Savijoen (kok.) mukaan tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö ajatus ole kannatettava.
– Sehän on hyvä asia, että tällaista viedään eteenpäin. Siitä oli sovittu, että asia etenee joka tapauksessa, sanoo Savijoki.
Osallistuva budjetointi mainitaan Hämeenlinnan Asumiskaupunki 2030 -visiossa, joka on laadittu vuonna 2016.
Periaatteessa kaupunkilaiset pystyivät vaikuttamaan rahanjakoon jo takavuosina mm. aluetoimikuntien ja vaikuttajaraatien kautta, mutta niiden toiminta näivettyi olemattomiin resursseihin.
– Osallistuva budjetointi ei välttämättä tarkoita lisämenoa vaan kohdennusta. Joka lautakunnan menoissa voisi olla osuus, jonka käytöstä jokin konklaavi saisi päättää, visioi Savijoki.
Kaupunkilaisillahan on mahdollisuus tehdä kuntalaisaloitteita ja toisaalta he ovat jo valinneet edustajat valtuustoon. Vesa Mäkinen muistuttaa äänestysprosenttien alhaisuudesta eikä näe asetelmassa ristiriitaa vaan vaikuttamistapojen laajentamisen.
– Yhteiskunta on menossa siihen suuntaan, että tulee muunlaisia päätöksentekomalleja. Ihmisiä pyritään aktivoimaan ja tämä on yksi keino siihen.
Kaija-Leena Savijoki puolestaan uskoo, että kokemukset vaikuttamisesta ovat erilaisia.
– Ehkä osallistuvassa budjetoinnissa kokee pääsevänsä vaikuttamaan asioihin enemmän omalta osalta.
Helsinki keräsi asukkailtaan rahankäyttöideoita viime vuoden lopulla. Niitä kertyi lähes 1300. Mäkistä ei pelota, että virkamiesten aikaa tuhraantuu kohtuuttomasti ehdotusten perkaamiseen ja jatkojalostukseen.
– Alkuun varmaan tuottaa ylimääräistä työtä, mutta kun pelisäännöt selkiintyvät, enemmän se kaupunkilaisille antaisi kuin ottaisi.
Kuntaliitto teetti viime kesänä tutkimuksen, kuinka kuntalaiset voivat vaikuttaa kunnan toimintaan. 90 prosentissa kyselyyn osallistuneista Manner-Suomen kunnista (vastausprosentti 65) tämä tapahtui keskustelu- ja kuulemistilaisuuksissa. Vain 12 prosentissa kunnista käytettiin osallistuvaa budjetointia ja 16 prosenttia suunnitteli sen käyttöönottoa.
– Kiinnostus on ollut selkeästi nousujohteista, kertoo erityisasiantuntija Päivi Kurikka.
– Mutta totta kai se vaatii, että kunnassa on halua ja asennetta tarjota asukkaille tällaista mahdollisuutta.
Hämeenlinnassa valtuustoaloite osallistuvasta budjetoinnista lähtee valmisteltavaksi talouspalveluille yhdessä strategia- ja kehittämispalveluiden kanssa. Valmistelu tulee tehdä 30. kesäkuuta mennessä. HÄSA
Osallistuva budjetointi
Osallistuva budjetointi tarkoittaa talouden ja demokratian yhdistämistä.
Asukkaat otetaan mukaan pohtimaan ja päättämään, mihin rahat kunnassa käytetään.
Erilaisia tapoja
1. Lähtökohta voi olla jokin tehtävä tai toimiala.
2. Lähtökohta voi olla kaupunginosa, jonka asukkaat päättävät joistakin oman alueensa asioista.
3. Kertaluonteinen hanke, esim. investointi tai remontti.
4. Tietty prosenttiosuus kunnan budjetista annetaan asukkaiden suunniteltavaksi ja päätettäväksi.
Osallistuva budjetointi on Suomessa melko uusi käsite, käytetty eri muodoissa muutamissa kunnissa.
Kansainvälisesti osallistuvaa budjetointia käytetään verrattain laajasti, ja siitä on saatu hyviä kokemuksia.
Osallistuva budjetointi voi lisätä kuntalaisten aktiivisuutta ja kiinnostusta yhteisten asioiden hoitoon ja auttaa kohdentamaan verovarjoa tehokkaasti oikeisiin kohteisiin.
Kesäkuussa 2017 astui voimaan kuntalain 22 §, joka kannustaa kuntia ottamaan asukkaat mukaan talouden suunnitteluun.
