Kanta-Häme

Hämeenlinnalaisille kansallisen syöpäkeskuksen perustaminen näkyy uusina hoitosuosituksina

Hämeenlinnaa lähin yliopistollinen sairaala löytyy Tampereelta. Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa tehdään myös sellaista kliinistä tutkimusta, joka ei ole mahdollista pienemmissä sairaaloissa. Kuva: Satumaari Ventelä
Hämeenlinnaa lähin yliopistollinen sairaala löytyy Tampereelta. Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa tehdään myös sellaista kliinistä tutkimusta, joka ei ole mahdollista pienemmissä sairaaloissa. Kuva ei liity syöpäkeskuksen toimintaan. Kuva: Satumaari Ventelä

Sopimus kansallisen syöpäkeskuksen perustamisesta allekirjoitettiin viime viikolla.

Syöpäkeskuksen tavoitteina on muun muassa koordinoida kliinistä syöpätutkimusta ja parantaa hoidon vaikuttavuutta.

Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Tuula Helanderin mukaan tärkeää on myös tasapuolisten hoitomahdollisuuksien tarjoaminen koko maassa.

Mukana sopijaosapuolina kansallisessa syöpäkeskuksessa ovat Suomen 20 sairaanhoitopiiriä ja viisi lääketieteellistä yliopistoa. Potilaan kannalta monen alan asiantuntemuksen yhdistyminen näkyy esimerkiksi siten, että yliopistojen tutkimustulokset eivät jää akateemisiin piireihin, vaan ne saadaan otettua nopeasti mukaan hoitoon.

Työtä tehtiin jo ennen sopimusta

Syöpäkeskuksen perustaminen ei vielä nopealla aikataululla vaikuta Kanta-Hämeen keskussairaalan antamiin syöpähoitoihin.

Aiemmin syöpien hoito suunniteltiin sairaalakohtaisesti, mutta tulevaisuudessa hoitosuositusten laatiminen on syöpäkeskuksen vastuulla.

– Hoitolinjauksien avulla päästään alueiden väliseen tasavertaisuuteen ja voidaan myös parantaa hoidon vaikuttavuutta, Helander sanoo,

Työtä hoitosuositusten laatimisessa on jo tehty. Jo ennen kansallisen syöpäkeskuksen perustamista Etelä-Suomen alueellisen syöpäkeskuksen pilottihankkeessa rakennettiin kansallinen hoitosuositus suolistosyövälle. Helanderin mukaan Suomi oli viimeinen Pohjoismaa, jolta kansallinen suolistosyövän hoitosuositus puuttui.

– Syöpäkeskuksen perustaminen siis vaikuttaa hämeenlinnalaisiin potilaisiin turvaamalla sen, että heillä on käytössään uusimmat mahdolliset hoidot, Helander kertoo.

Tavoitteena kasvattaa kliinisen tutkimuksen osuutta

Kliiniseen lääketutkimukseen osallistuvien potilaiden osuus vuonna 2018 oli vain noin kolme prosenttia. Yhtenä tavoitteena syöpäkeskus haluaa nostaa sen kansanväliselle tasolle, noin 10 prosenttiin.

Kliinisissä tutkimuksissa potilaat osallistuvat hoitomuotojen ja lääkkeiden testaamiseen.

– Tavoitteenamme on varmistaa, että hämeenlinnalaiset lääkärit ja hoitajat tietävät, mitä kliinisiä tutkimuksia Suomessa on tarjolla. Jos kohdalle sattuu harvinaisempi syöpä, voidaan potilas ohjata käynnissä olevaan tutkimusryhmään johonkin Suomen sairaalaan.

Ainakaan toistaiseksi syöpäpotilaiden välinen tasa-arvo ei toteudu kliinisissä tutkimuksissa. Eri kasvainryhmille on tarjolla eri määrä tutkimuksia.

– Kansainvälisellä syöpäkeskuksella on mahdollisuus nostaa tutkimuksiin osallistuvien potilaiden määrää merkittävästi. Osalla sairaaloista ei ole mahdollisuutta tehdä itse kliinisiä tutkimuksia, mutta potilaat voidaan ohjata sairaaloihin, joissa niitä tehdään, Helander kertoo.

Aloite kansallisesta syöpäkeskuksesta syntyi jo vuonna 2009.

Alueelliset syöpäkeskukset perustettiin vuonna 2018. Helanderin mukaan myös tehtävien harjoittelu alkoi etukenossa vuonna 2017. HÄSA