Kanta-Häme Hämeenlinna

Hämeenlinnalaisten koulu-uupumus lisääntynyt – Taustalla liian vähäinen ruokailu, uni ja liikkuminen

Kouluterveydenhuollon mukaan kyseessä on oravanpyörä.
Seminaarin koulun oppilailla ei näkynyt merkkiäkään koulu-uupumuksesta, vaan oppitunnilla istumisen vastapainoksi he innostuivat liikkumaan välitunnilla. Kuva: Esko Tuovinen
Seminaarin koulun oppilailla ei näkynyt merkkiäkään koulu-uupumuksesta, vaan oppitunnilla istumisen vastapainoksi he innostuivat liikkumaan välitunnilla. Kuva: Esko Tuovinen

Uupuminen koulutyössä on lisääntynyt hämeenlinnalaisten yläasteikäisten nuorten keskuudessa.

Vuoden 2019 valtakunnallisen kouluterveyskyselyn mukaan 8.- ja 9.-luokkalaisista 16 prosenttia kärsii koulu-uupumuksesta, kun luku oli edellisessä, vuoden 2017 tutkimuksessa 13,9 prosenttia. Uupumusasteista väsymystä koulutyössä tuntee edelleen noin 27 prosenttia vastaajista.

Koulustressi puolestaan on lisääntynyt perusopetuksen 4.- ja 5.-luokkalaisilla 33 prosentista 35:een.

Moni nukkuu alle 8 tuntia

Hämeenlinnan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluesimiehen Sari Tuomivaaran mukaan syitä koulu-uupumukseen ja -stressiin löytyy niin ikään tutkimuksesta.

– Yksi tärkeä arjen tukipilari on ruokailu. Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista noin 40 prosenttia ei syö aamupalaa eikä kouluruokaa. Alakoululaisista joka viides ei syö aamupalaa joka aamu. Jo lähtö koulupäivään on heikko turhan usealla lapsella.

Uupumukseen syyllinen on tutkituilla yläasteikäisillä myös unen vähyys. Heistä 32,2 prosenttia nukkuu arkisin alle kahdeksan tuntia.

Ala-asteikäisten liikkuminen vähentynyt

Vaikka Liikkuva koulu -ohjelma on ollut suomalaisissa peruskouluissa kymmenisen vuotta yksi hallitusohjelman osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeista, ainakin hämeenlinnalaisten 4. ja 5.-luokkalaisten liikkuminen on vähentynyt parissa vuodessa.

Kun ohjelman tavoitteen mukaisesti vähintään tunnin päivässä liikkui vuonna 2017 44,5 prosenttia tästä ikäryhmästä, tänä vuonna määrä oli 40,3 prosenttia.

Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista määrä oli hienoisessa kasvussa ollen nyt 23,8 prosenttia.

– Kysymme terveystarkastuksissa elintavoista: syötkö säännöllisesti, nukutko hyvin, liikutko riittävästi. Jos terveelliset elämäntavat saataisiin kohdilleen, ihan varmasti olo kohenisi useimmilla, Sari Tuomivaara toteaa.

Aino Latomäki (vas.) ja Eliza Kusnierz hakevat välituntiliikunnasta virtaa koulussa jaksamiseen Hilda Eerolan seuratessa kaksikon käsilläseisontaa Seminaarin koulun pihalla Hämeenlinnassa.

Suora heijastus oppimisvaikeuksien kasvuun

Kyseessä on siis oravanpyörä, joka vaikuttaa paitsi oppilaan terveydentilaan myös oppimiseen.

– Arjessa tämä näkyy niin, että päätä särkee, mieliala on matalalla ja oppiminen takkuaa.

Esimerkiksi yläasteikäisten vaikeudet oppimistaidoissa ovat nousseet kahdessa vuodessa 33,6 prosentista 39,2:een.

Tutkituista yläasteikäisistä terveydentilansa kokee keskinkertaiseksi tai huonoksi 22,4 prosenttia, kun luku oli aiemmin 18,5 prosenttia. Ala-asteikäisillä määrä on 7,6 prosenttia pysyen lähes ennallaan kahden vuoden takaiseen verrattuna.

Myönteistäkin kehitystä havaittavissa

Positiivista on se, että yläasteikäisten päivittäinen nuuskaaminen on vähentynyt 5,5 prosentista 3,4 prosenttiin.

Vähintään kerran viikossa koulukiusaamista koki 4,7 prosenttia, kun määrä oli aiemmin 7,5. Seksuaalista häirintää koulussa oli vuoden sisällä kokenut 3,6 prosenttia, missä on vajaan prosenttiyksikön vähennys kahden vuoden takaiseen määrään. HÄSA

Juttua on päivitetty 23.9.2019 klo 15.10 otsikointia täsmentämällä.