Kanta-Häme

Vasemmistoliiton mielipide: Hämeenlinnan toriparkin valmistelu pysäytettävä

Keskustavisio menee syksyksi päätöksentekoon. Arkistokuva: Riku Hasari

Hämeenlinnan keskusta on ympäristönä ainutlaatuinen. Ruutukaavakeskustaa ympäröi kolmeen suuntaan järvi rantapuistoreitteineen. Keskusta ja sen lähialueet kertovat satojen vuosien kulttuurista ja arkkitehtuurista.

Ydinkeskustan arkkitehtuuri on mittakaavaltaan ihmisläheinen, sen jälkeenkin, kun 1970-luvulla paljon vanhaa puutaloarkkitehtuuria hävitettiin.

Vaikka Tiiriön ja Goodmanin kauppakeskittymät veivät ainakin väliaikaisesti kaupankäyntiä ydinkeskustasta, voi niiden hyvänä puolena pitää sitä, että samalla ne veivät mukanaan henkilöautoliikennettä.

Kaupunkilaisten yhteistä tilaa ydinkeskustassa ei ole tarvinnut uhrata vain autoille.

Aivan ruutukaavakeskustan rajoille on valmistunut, valmistumassa ja suunniteltu uusia asuntoja Suomenkasarmeille, Goodmanin viereen, Kaurialaan, Vekan alueelle, Asemanrantaan, Keinusaareen, Vanajanrantaan, Linja-autoaseman viereen ja Engelinrantaan.

Vaikka vain osakin näistä toteutuisi, kävelyetäisyydelle ydinkeskustasta tulisi nykyisten lisäksi tuhansia asukkaita.

Kunhan kaupunki huolehtii siitä, että uusia asuntoja tulee kaikenikäisille ja pienempituloisillekin, kaupungin ydinkeskustan elämä voi jatkaa Goodmanin aiheuttaman taantuman jälkeen vain hitaasti alkanutta vilkastumistaan.

Sitä mahdollisuutta ei saa pilata vanhakantaisella muka modernilla henkilöautoparkkiluolalla ja ydinkeskustan 1–2 tornitalolla.

Tästä ydinkeskustan kulttuurihistoriallisen arvon säilyttämiseen ja ihmisen mukaisen mittakaavan säilyttämiseen perustuvasta keskustan elävöittämisen pilaamisesta on kysymys kaupungin ykköskorttelin kaavoituksen ja toriparkin muodostamassa hankkeessa.

Toriparkkia ei tarvita edellä lueteltujen ydinkeskustaa ympäröivien uusien asuntokohteiden asukkaiden pysäköintiin.

Siihen tarvittavat pysäköintipaikat kuuluvat luonnollisesti järjestettäväksi osana näitä kohteita.

Toriparkkia ei myöskään tarvita keskustassa asioinnin mahdollistamiseen, siihen riittävät katupysäköinti jopa pyöräilyväylien lisäämisen jälkeen yhdessä Keinu- ja Kaivoparkin kanssa.

Eniten toriparkin tarpeessa taitavat olla torin päässä olevan ykköskorttelin suuret kiinteistöomistajat – City-Kauppapaikat ja Vekka Capital.

Onhan esillä ollut kiinteistökehitysbisnes, jossa uudet kauppakiinteistöt yhdistettäisiin toisaalta niiden päälle nouseviin asuintalotorneihin ja toisaalta suoraan toriparkkiluolaan torin alle.

Yhtiöiden omille tonteille kaikki tämä ei suunnitelman mukaan sovi. Kiinteistöjen tavoiteltu arvonnousu perustuisi torin muuttamiseen vuosikausiksi rakennustyömaaksi ja toriympäristön pysyväksi muuttamiseksi ihmisen mittaisesta autojen ja bisneksen mittaiseksi.

Toriparkkia on osa hanketta, joka pilaisi Hämeenlinnan arvokasta ja ihmisen mittaista kaupunkikuvaa.

Rakentamiseen kuluvat 2–4 vuotta ajaisivat torialueen pienyrittäjiä ahdinkoon ja suuntaisi kaupunkilaisten asiointia pysyvämminkin muualla toimiviin liikkeisiin.

Kaupunginvaltuuston enemmistö päätti aikoinaan, että mahdolliseen toriparkin rakentamiseen vaaditaan vähintään puolet kaupungin talouden ulkopuolista rahoitusta. Ymmärsivätköhän päätöksen tekijät, että samalla “mahdollisille muille rahoittajille” tosiasiassa luvattiin, että niiltä ei odoteta kuin puolet, kaupunki lupaa vastata toisesta puolesta.

Päätöksessä ei myöskään täsmennetty, mistä tuo puolet lasketaan. Ovatko mukana myös päätöksenteon valmistelun, katuverkkoon tarvittavien muutosten ja muut vastaavat lisäkustannukset.

Onko “muuta rahoitusta” myös se, että ykköskorttelin pysäköintivelvoitetta ei hoidettaisi normaalitapaan korttelin omalla vaan kaupungin omistaman torin puolella?

Kysymys on alustavien laskelmien mukaan vähintään 30 miljoonan euron sitoumuksesta. Kustannusarvion ylittämisen ja kaikkien oheiskustannusten jälkeen hinta tullee nousemaan vähintään 40 miljoonan tuntumaan.

Kaupunkikuvan pilaaminen ja yhden erittäin riskialttiin kiinteistöbisneksen tukeminen ei ole vastuullista päätöksentekoa kaupungissa, jonka talous ei tahdo riittää koulukiinteistöjen kuntoon saattamiseen, kaupungin muidenkin kiinteistöjen korjausvelan pienentämiseen ja vanhenevan kaupungin väestön palvelutarpeista huolehtimiseen.

Mielestämme toriparkin valmistelu on pysäytettävä.

Ykköskorttelin ja torin kehittämisessä on lähtökohdaksi otettava autojen ja kiinteistöbisneksen etujen sijasta kaikkien hämeenlinnalaisten oikeus arvokkaaseen ja elävään kaupunkikeskustaan.

Ritva Oinonen

Irma Taavela

Juhani Lehto

Vasemmistoliiton ryhmä Hämeenlinnan kaupunginvaltuustossa

 

 

Ollaanko nyt pakon edessä?

Toriparkin tarpeesta kaupunkilaisille ollaan Hämeenlinnassa montaa mieltä. Ne jotka sitä haluavat, ne jotka sitä kipeästi tarvitsevat ja ne, jotka eivät toriparkkia tarvitse.

Miten tähän on päädytty? Toriparkista torin alle on keskusteltu jo vuosia. Valtuusto on tehnyt jo kerran päätöksen, että toriparkkia ei tarvita.

Joka tapauksessa kaupunginvaltuusto on päättänyt käynnistää keskitetyn pysäköintilaitoksen suunnittelun, investointikustannusten selvittämiseksi ja siihen liittyvän asemakaavamuutoksen torin ympäristössä (14.11.2016 § 131).

Keskustan alueella on useita hankkeita, joiden toteutettavuus on sidoksissa keskustan pysäköintiratkaisuun.

Ollaanko nyt pakon edessä? Jäävätkö keskustan korttelit rakentamatta, jos keskitettyä pysäköintiratkaisua ei synny?

Keskustaa pitää kehittää, monta rakennusta on tyhjillään ja odotellaan, että päätöksiä syntyy.

Ymmärrän hyvin sen, kun asuinrakennuksia rakennetaan, pitää olla velvoitepysäköintiä.

Sanotaan, että, uimahallin viereiset parkkipaikat loppuvat, kun asuinrakennuksia aletaan rakentaa.

Entisen kauppakeskus Linnan katolla loppuu pysäköinti. Parkkipaikkoja tarvitaan tulevaisuudessa useita satoja.

Nyt ovat selvitykset konsulteilta valmiita, ja paras vaihtoehto on taas torin alle rakennettava pysäköintilaitos.

Valtuuston kokouksen esityslistan 28.1.2019 esitykseen tulee, että valtuusto hyväksyisi Hämeenlinnan toriparkin hankesuunnittelun jatkamisen Linnankadun ajoyhteysvaihtoehdolla ja laajuudeltaan kaksikerroksinen.

Kaupunginhallitus on 17.12.2018 päätöksessään todennut, että suunnittelun jatkaminen ei ole päätös toriparkin toteutumisesta.

Lähtökohta investointipäätöksen tekemiseen on, että vähintään puolet on yksityistä rahoitusta.

Jos toriparkkiin päädytään, jää kaupungin maksettavaksi kuitenkin puolet, useita miljoonia sekä infra torin ympärillä.

Ajatuksia on ihmisillä paljon, miten keskustan palveluita käyttävät saisivat auton parkkiin keskustaan?

Koska asia kiinnostaa monia, kannattaa osallistua tuleviin pysäköintiratkaisua käsitteleviin tilaisuuksiin ja infoihin, joita kaupunki järjestää.

Minun ajatuksissani on, että torin toimintaa jatketaan Reskalle ja sen jatkeelle. Torilla on parkkipaikkoja, niitä lisäisin torille saman verran lisää kaupungilla kävijöille.

Kaivoparkkiin voisi tehdä lisäkerroksen ja Engelinrantaan uimahallin parkkipaikkojen läheisyyteen lisättäisiin näitä velvoitepaikkoja tuleville rakennuksille.

Hämeenlinna on iso kaupunki pitäjineen. Päätökset tulevaisuudessa on suuria.

Mia Heinonen
varavaltuutettu (sd.)
Hämeenlinna

 

Toriparkki, miten ja mihin sitä tarvitaan?

Kun kauppakeskuksilla on siirretty liike-elämän toimintaa ja asiakaita pois Hämeenlinnan keskustasta ja sen läheisyydestä, niin sitten ihmetellään keskustan tyhjenemistä?

Tietyt tahot syyttävät asiasta keskustan pysäköintipaikkojen maksullisuutta ja toiset niiden puutetta.

Nämä puutteesta kärsivät ryhmät keräävät tilastoja taloyhtiöiltä ja tekevät laskelmia toriparkin tarpeellisuudesta hatarilla perusteilla, vaikka tyhjiä parkkipaikkoja keskusta-alueelta löytyy nykyisen tarpeen tyydyttämiseksi.

Ollaanko siis keskustan pysäköintitilannetta ja autioitumista lähtemässä korjaamaan puutteellisilla selvityksillä?

Hämeenlinnan tori on nykyiselle liike-elämälle hieman sivussa oleva alue, koska läheisyydessä ei ole kuin muutamia palveluita, hallintorakennuksia, pankki ja kirkko. Etenkin jos huomioidaan, että taloyhtiöillä on velvoite osoittaa omat pysäköintipaikat.

Nykyisille palveluille on edullista parkkitilaa jatkossakin kadun varsilla, sillä kuinka moni ajaa torin alle, maksaa kalliin pysäköinnin ja nousee “lähes tyhjälle torille” tai lähtee siitä kävelemään 200–400 m päähän pikkuasialle keskustan liikkeisiin?

Kuka hankkii asunnon, minne ajetaan Linnankadun kautta tunnelissa torin alle ja sieltä kävellen sateessa tai mahdollisesti tunnelissa seuraavaan kortteliin?

Hämeenlinnassa on jo vajaakäytöllä kaksi parkkitaloa sopivasti sivussa liike-elämästä, työpaikoista ja asunnoista, joten miksi pitää tehdä kolmas “tyhjä” parkkihalli, kun sille ei ole nyt eikä lähitulevaisuudessa tarvetta?

Keskustan tyhjeneminen palveluista on seurausta asiakkaiden siirtymisestä parempien palveluiden perään uusiin kauppakeskuksiin.

Ydinkeskustan kehittämisessä pitää lähteä asukas- ja asiakasmäärän kasvattamisesta, mikä tuo mukanaan uutta kysyntää keskustaan.

Toriparkin rakentaminen ei itsessään synnytä ja tuo keskustaan yhtään lisää asukkaita tai asiakkaita.

Nyt tarvitaan nimenomaan uusia palveluita, kauppa, hotelli ja ravintola sekä asuntoja ja näiden lisäksi noin yhden toriparkin kokoinen pysäköintitila samaan kiinteistöön.

Kaikki nämä tilat sopivat vanhojen Centrumin, Sokoksen ja Sibelius-kodin paikalle (voidaan siirtää Sibelius-puistoon), sillä korttelin on pinta-alaltaan lähes torialueen kokoinen. Pysäköinnin osalta kaksi kerrosta sopii kellariin ja loput kerroksiin.

Näin saadaan samalla myös pysäköintiongelma siirrettyä tulevaisuuteen, ilman torin avaamista. Keskustan pattitilanteen nopein korjaaminen lähtee liikkeelle panostamalla keskustakorttelin kaavoitukseen pikaisesti, mihin on keskitettävä kaikki panokset ja neuvottelutaito.

Varmaan näin on tehty, mutta jostain ihmeen syystä toriparkkiin halutaan panostaa ensin ja sitten ehkä 5 vuoden päästä avattaisi keskustakortteli, joten olisiko keskusta työmaana yhteensä lähes 10 vuotta ja mihin se johtaa?

Mikäli päädytään ratkaisuun ja kaivetaan tori ja kadut auki, niin 2–4 vuotta menee aivan hukkaan ja torielämä siirtyy ehkä lopullisesti Tiiriöön kauppakeskusten parkkipaikoille tai entisen Hämeenkaaren tyhjälle tontille.

Tiiriössä on ilmaista tilaa autoille, ellei kaupunki tarjoa myyntipaikkoja ja pysäköintiä järkevään hintaan Engelinrantaan tai “vanhalle rantatorille”.

Tämä on tulevaisuus, joten asianosaisten ja etenkin päättäjien tulee tunnustaa tosiasiat miten kehitys etenee. Mikäli ensin kaivetaan tori auki, ei 4–5 vuodessa saada mitään lisäarvoa keskustaan vain meidän veronmaksajien rahaa palaa kohtuuttomasti.

Keskustakorttelille pitää saada uusi kaava ja riittävä rakennusoikeus mahdollisimman nopeasti. Tarvittava kunnallistekniikka tontilla vaatii päivityksen, lisäksi kaupungin tulisi olla mukana ja osallistua pysäköintitilan rakentamiseen. Samalla tietenkin katetaan Reskan katualue, joten saadaan alku uudelle, kasvavalle liike-elämän keskukselle ja torielämälle.

Matti Lepistö
insinööri -79
Hämeenlinna