Kanta-Häme Hämeenlinna

Aloitteelle tyrmäys: Hämeenlinnalla ei ole rahaa kirjoituttaa historiaansa uusiksi

Osa aiemmista kaupungin historiaa kuvaavista teoksista myönnetään vanhentuneiksi, mutta taloustilanteen takia uusien tilaaminen ei käy päinsä.
Hämeenlinnan edellisen historiateoksen myötä perustettu historiatoimikunta pääsi elokuussa 2014 ryhmäkuvaan Raatihuoneen portaissa. Eturivissä Irja Appelroth, toimikunnan puheenjohtaja Seppo Myllyniemi, teoksen kirjoittaja Ilkka Teerijoki ja Harri Lintumäki. Arkistokuva: Terho Aalto

Hämeenlinnalla ei ole nyt varaa tilata uusia teoksia kaupungin historiasta. Näin päätti sivistys- ja hyvinvointilautakunta keskiviikkoiltana vastauksena valtuustoaloitteeseen.

Valtuutettu, sivistys- ja hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Antti Ahonen (kok.) jätti aloitteen sattumoisin 16. maaliskuuta, eli juuri samana päivänä, kun Suomen hallitus oli ottanut koronaepidemian vuoksi käyttöön valmiuslain ja julistanut Suomeen poikkeusolot. Seuraavina kuukausina Hämeenlinnallekin valkeni, kuinka korona kalvaa sen taloutta.

Asian lautakunnalle valmistellut kaupungin kulttuuripäällikkö Janne Nieminen kirjoittaa, ettei työn tilaaminen ”kaupungin tämän hetkisessä taloustilanteessa ole mahdollista”. Hän pitää silti aloitetta kaupungin historiankirjoituksen täydentämisestä perusteltuna.

Aiemmat teokset vanhentuneita

Ahosen valtuustoaloitteen Hämeenlinnan historian päivittämisestä ajalta 1639–1917 olivat allekirjoittaneet koko kokoomusryhmän lisäksi vasemmistoliiton ja kristillisten ryhmät. Myös kaksi perussuomalaisten edustajaa ja yksi valtuutettu demareista ja keskustasta yhtyi aloitteeseen.

He esittivät kahden uuden historianiteen kirjoittamista ajanjaksolta 1639–1917, eli kaupungin perustamisesta Suomen itsenäistymiseen. Varhaisimpia historiakirjoja aloite piti osin vanhentuneina.

K. O. Lindeqvist kirjoitti kirjat vuosina 1926 ja 1930 sekä Y. S. Koskimies vuonna 1966. Teoksia saa aloitteen mukaan vain antikvariaateista.

”On selvää, että nykyisin monet asiat käsiteltäisiin toisella tavalla”, aloite sanoi Lindeqvistin teoksista.

Aloite vetosi myös aiempien teosten kuvituksen vähäisyyteen, typografian vanhanaikaisuuteen, vanhahtavaan kieleen ja hallinnon näkökulmaan asukkaiden näkökulman kustannuksella.

Juhlavuodet tähtäimessä

Aloite katsoi, että ”Hämeenlinnan ainutlaatuista historiaa” olisi mahdollistaa korostaa nykyistäkin enemmän kaupungin strategiatyössä. Näyttävä ja helppolukuinen teos olisi myös käyttökelpoinen koulujen kotiseutuopetuksessa.

Ensimmäinen nide olisi julkaistu kaupungin 385-vuotisuuden juhlavuonna 2024 ja toinen viisi vuotta myöhemmin tai molemmat jo vuonna 2024.

Tuorein kaupungin historiaa kuvaava teos, filosofian tohtori Ilkka Teerijoen Hämeenlinnan historia ensimmäisestä maailmansodasta 2000-luvulle ilmestyi vuonna 2014, kaupungin täyttäessä 375 vuotta.

Aloitetta varten konsultoitiin Teerijokea. Hänen mukaansa kumpaakin nidettä varten olisi varattava ainakin kaksi työvuotta. Pääosan kuluista muodostaisi kirjoittajan palkkio, ja osa kuluista olisi saatavissa takaisin kirjan myynnissä.

Teerijoen teoksen tilaamiseen varattiin 50 000 euroa. Sittemmin kaupunki avusti Hauhoseura ry:tä yhteensä 90 000 eurolla Hauhon historian kolmannen osan tilaamisessa vuosina 2015–2017.

Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että valtuustoaloite katsotaan loppuun käsitellyksi. HäSa

Päivän lehti

27.9.2020

Fingerpori

comic