Kanta-Häme

Hämeenlinnan esimerkillä huippusäästöt kunta-alalle

Jos kaikissa kuntaorganisaatioissa saataisiin työkyvyttömyydestä aiheutuvat kustannukset Hämeenlinnan kaupungin tasolle, välttyisi kuntatalous jopa 337 miljoonan euron vuosittaiselta lisärasitteelta.

Kunta-ala maksaa arvion mukaan yli kaksi miljardia euroa työkyvyttömyydestä aiheutuvia kuluja vuodessa. Arvio perustuu suurimpien kaupunkien ja kuntayhtymien työkyvyttömyysmenoihin.

Kunta-alan organisaatioiden välillä on vaihtelua siinä, paljonko sairauspoissaoloista, työkyvyttömyyseläkkeistä, työtapaturmista ja työterveyshuollosta syntyy kustannuksia.

Kevan tutkimus- ja kehittämisasiantuntija Risto Kaartisen mukaan työkyvyttömyyden kustannuksiin reagoidaan Hämeenlinnassa erityisen hyvin.

– Kaupungissa puututaan henkilöstön työkyvyssä ilmeneviin ongelmiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Työkyvyttömyyden kustannukset ovatkin pienemmät verrattuna muihin kaupunkeihin, Kaartinen toteaa.

– Hämeenlinnan esimerkki osoittaa, että työhyvinvoinnin ja työssä jatkamisen tukemisella voidaan saavuttaa selkeää säästöä.

Kuntaliitos voi parantaa työhyvinvointia

Hämeenlinnan kaupungin henkilöstöjohtaja Raija Hätisen mielestä hyvät tulokset työhyvinvoinnissa johtuvat siitä, että henkilöstöhallinnolle on annettu mahdollisuus keskittyä prosessien johtamiseen arjen rutiinien sijaan.

– Kuntaliitokset tuovat mukanaan mahdollisuuden ammattimaisempaan toimintaan. Liitosvaiheessa voidaan poimia parhaat käytännöt tai jopa lähteä rakentamaan toimintatapoja puhtaalta pöydältä. Keskeisintä on huolellinen ja avoin suunnittelu.

Viime aikoina Hämeenlinnassa on saatu hyviä tuloksia etenkin osatyökykyisten uudelleensijoittamisessa – jopa 90 prosenttia saadaan ohjattua sopiviin tehtäviin, kun kaupunkien keskiarvo on 80 prosentin tienoilla. Tärkeintä Hätisen mukaan on, että työntekijä on itse ratkaisijan roolissa ja että hänen omaa osaamistaan tuetaan.

Sairauspoissaolot seitsemäksi päiväksi esimieheltä

Hämeenlinnassa säästöjä on saatu myös vähentämällä kuluja työterveyshuollosta. Esimerkiksi sairausloman saa esimiehen myöntämänä seitsemäksi päiväksi.

– Poissaolokäytäntömme on vähentänyt sairauspoissaoloja ja lisännyt luottamusta esimiehen ja alaisen välillä. Lisäksi työterveyshoitajilla jää nykyisin enemmän resursseja pitkittyvien sairauspoissaolojen hoitamiseen, Hätinen kertoo.

Lyhyiden poissaolojen sijaan kuntien pitäisikin kiinnittää huomiota pitkiin poissaoloihin, sillä ne ennakoivat työkyvyttömyyttä. Vuoden aikana sairastaneista yli 60 päivän poissaoloja on keskimäärin kahdeksalla prosentilla, mutta heidän osuutensa sairauspoissaolojen kustannuksista on lähes kolmannes.

Työkyvyttömyyden välittömät kustannukset, kuten sairauspoissaolo-, työterveyshuolto-, tapaturma- ja eläkekustannukset ovat koko kunta-alalla noin miljardin euron luokkaa. Arviolta toinen miljardi menee välillisiin kustannuksiin: esimerkiksi poissaolojen hallinnointiin, sijaisten palkkoihin ja ylitöihin, tuottavuuden alenemiseen ja palvelutuotannon heikkenemiseen.

Työkyvyttömyyskustannukset perustuvat Kevan laskelmiin, joissa on mukana 24 kuntaorganisaatiota ja niiden palveluksessa yhteensä 227 000 kuntatyöntekijää.