Kanta-Häme

Hämeenlinnan historiaa tallennetaan harva se hetki

Kotiseutuyhdistykset mielletään usein mummojen ja pappojen harrastuksiksi. Kenellä muulla kuin eläkeläisellä olisi muka aikaa ja kiinnostusta tallentaa kotiseutunsa historiaa?  Esimerkiksi 35-vuotiaalla Mikko Hiedalla, Hämeenlinna-Seuran uudella puheenjohtajalla. 
 
– On totta, että kotiseutuyhdistyksissä on paljon iäkkäitä ihmisiä. Täytyy kuitenkin muistaa, että he ovat tehneet arvokasta työtä tallentamalla paikallishistoriaa jälkipolville.
 
Hietaa historia on kiinnostanut jo lapsesta lähtien.
 
– Olen katsellut pienestä pitäen linnan maisemia ja kuullut tarinoita kaupungista ja kaupunkilaisista. Kotiseudun tarinat ovat kerrassaan kiehtovia, hän huomauttaa.
 
Hämeenlinnan paikallishistoriaa ei tarvitse kaukaa etsiä. Sitä löytyy paitsi kirjoista, myös musiikista. 
 
– Esimerkiksi Kauriala elää Irwinin lauluissa sekä Vexi Salmen sanoituksissa ja kertomuksissa, Hieta heittää esimerkin.
 
Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan viestintäpäällikkönä työskentelevää Hietaa kiinnostaa, miksi nykyaika on sellaista kuin se on.
 
– Miten menneisyyden ilmiöt ovat vaikuttaneet siihen, että ajattelemme jollain tietyllä tavalla? Tai miten esimerkiksi Palefacen taiteeseen on vaikuttanut hänen nuoruutensa Hätilänmäellä?
 
Sukupolvien ketju
Hietaa ei valittu Hämeenlinna-Seuran uudeksi puheenjohtajaksi aivan pystymetsästä. Hän ehti toimia sen hallituksessa pari vuotta. 
 
– Kun seuran uudistaminen tuli puheeksi, uskalsin asettua ehdolle. Yhdistyksen vetäminen ei ole minulle uusi juttu, partiolaisten puheenjohtajana sekä Retki-lehden päätoimittajana toiminut Hieta sanoo.
 
Samalla seura koki nuorennusleikkauksen. Hallitukseen kuuluu myös kaksi 1980-luvulla syntynyttä jäsentä. Aiemmin ikärakenne oli päälle 70 vuotta.
 
– Rakkaus kotiseutuun yhdistää sukupolvia. Osa sielunmaisemaamme on tietää jotain esimerkiksi Sibeliuksesta tai HPK:sta.
 
Historian tallentaminen on yksi syy, miksi Hieta ryhtyi pestiin.  Kyseistä työtä Hämeenlinna-Seurassa on tehty jo seitsemän vuosikymmenen ajan, vuodesta 1945 lähtien.
 
– Yhtä lailla toimintaan tarvitaan mukaan nuoria, jotka tallentavat tulevaisuuden historiaa koko ajan esimerkiksi valokuvan ja sosiaalisen median keinoin.  
 
Millaisia tarinoita tästä ajasta kirjoitetaan tulevaisuudessa? Hieta pohtii, ja innostuu käsittelemään Goodmanin kauppakeskusta, joka eittämättä muuttaa Hämeenlinnan kaupunkikulttuuria.
 
– Se on kuin ruotsinlaiva olisi parkkeerattu keskelle kaupunkia, jossa perushämäläisen kulttuurin mukaisesti syrjäänvetäytyvät ihmiset pakotetaan kohtaamaan toisensa. 
 
Juhlavuosi tulossa
Uudistunut Hämeenlinna-Seura jatkaa kaupunkilaisille tuttuja toimintoja.
 
– Pidämme luentoja Hämeenlinnan merkkihenkilöistä ja kaupunkikuvasta yhteistyössä kaupungin ja eri yhdistysten kanssa. Toki otamme myös toiveita huomioon.
 
Hämeenlinna-Seura juhlii ensi vuonna myös 70-vuotista taivaltaan. 
 
Suunnitteilla on ainakin Hämeenlinnan historiaan sijoittuva näytelmä, joka toteutetaan Eräs Teatterin kanssa.
 
– Esitys vilisee hämeenlinnalaisille tuttuja merkkihahmoja.
 
Myös uudenlaista seurayhteistyötä on viritelty kaupunginosayhdistysten kanssa, mutta niistä Hieta ei vielä hiisku. (HäSa)