Kanta-Häme

Hämeenlinnan hoitotarvikejakelu juristin hampaisiin – Nettisivuilla oli virheellistä tietoa koskien virtsakatetrien jakamista

Juristi Jukka Kumpuvuori neuvoo kyseenalaistamaan viranomaisten omia sääntöjä. Hän teki kantelun Hämeenlinnan hoitotarvikejakelusta.
Jukka Kumpuvuori vieraili Hattulassa luennoimassa vammaisoikeuksien ajokortista. Tilaisuuden järjestivät Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan vammaisneuvostot ja Hattulan verkosto.

Vammaisten oikeuksiin erikoistunut juristi Jukka Kumpuvuori teki viime tiistaina kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle Hämeenlinnan kaupungin hoitotarvikejakelusta.

Kaupungin hoitotarvikejakelun nettisivuilla kerrottiin: Virtsakatetrit jaetaan yksilöllisen suunnitelman mukaan. Kertakäyttökatetrit 2-6 kpl/vrk sisältäen mahdollisesti ns. valmiskatetrit korkeintaan 300 kpl/vuosi.

Katetreja tarvitseva käyttää niitä tyypillisesti 4–6 päivässä. Tämä on hänen mukaansa esimerkki siitä, kuinka viranomaiset keksivät omia sääntöjään ja soveltamisohjeita.

– Terveydenhuoltolaissa turvataan oikeus yksilöllisiin, tarpeenmukaisiin hoitotarvikkeisiin. Tilalle tarjotaan katetreja, jotka eivät ole yksilöllisen tarpeen mukaisia ja joiden kanssa joutuu askartelemaan käyttöönoton yhteydessä.

Kumpuvuori täydensi kantelua muistuttamalla, että nettisivujen tiedotuksen tulee pitää paikkansa. Suurin osa ihmisistä voi uskoa väärää tiedotusta.

Kielteinen päätös pitää perustella

Toisena, yleisenä esimerkkinä juristi kertoo kouluavustajan saamisen vammaiselle lapselle. Koulusta saatetaan kertoa, ettei koulussa kenelläkään ole henkilökohtaista avustajaa ja että ryhmäavustajan pitää riittää.

– Moni uskoo ja jättää asian siihen. Ohjeistan ihmisiä, että älä koskaan usko viranomaista.

Kumpuvuori myöntää, että ohje kuulostaa raflaavalta, mutta hän käsittelee lakitoimistossaan päivittäin vastaavia tapauksia, jossa lakia tulkitaan väärin.

Hänen neuvookin, että ensin pitää tehdään hakemus, johon pitää tulla päätös. Kielteinen päätös pitää perustella, jonka jälkeen siihen voi hakea muutosta. Hallinto-oikeus päättää, onko oikeutta etuuteen kuten kouluavustajaan vai ei.

Nettisivujen teksti korjattiin haastattelun jälkeen

Kumpuvuori kertoi Hämeenlinnan kaupungille suunnatusta kantelustaan tällä viikolla Hattulassa vammaisoikeuksien ajokortista pitämällään luennolla.

Hämeenlinnan kaupungin palvelupäällikkö Jaana Myllymaa kertoo, että kaupungin sivujen ohjeessa on lausevirhe ja vanhaa tietoa.

– Näin ei ole toimittu, että asiakkaalle on jaettu kokonaisuudessaan 300 kappaletta valmiskatetreja. Tämä luku ei pidä paikkansa ja se poistetaan, hän lupaa.

Heti haastattelun jälkeen nettisivujen teksti onkin muutettu muotoon: Virtsakatetrit jaetaan potilaan yksilöllisen tarpeen mukaan hoitavan yksikön suunnitelman pohjalta.

Myllymaan mukaan hoitava yksikkö määrittelee virtsakatetrien yksilöllisen tarpeen, joka on keskimäärin 2-6 kappaletta vuorokaudessa.

– On kertakäyttökatetreja, joihin asiakas laittaa veden tai on valmiskatetreja, joissa kosteus on valmiina.

Osa käyttäjistä voi pärjätä kotona kertakäyttökatetreilla ja toisille kaikkien katetrien on oltava valmiskatetreja.

– Jos kotiolosuhteet ovat sellaiset, että on kaivovesi tai asiakas ei toiminnallisesti pysty lisäämään vettä katetriin, hoitavayksikkö arvioi, täytyykö kaikkien katetrien olla valmiskatetreja.

Myllymaa myöntää, että nettisivuilla oleva ohje on voinut asiakkaalle näyttää haasteelliselta. Niin ei hänen mukaansa kuitenkaan ole käynyt, että asiakas olisi saanut soveltumattomia katetreja, sillä katetrien tyypin määrittelee hoitava yksikkö, ei asiakas.

Jukka Kumpuvuori korostaa, ettei tunne ketään, joka olisi pyytänyt vammaispalvelua tai etuutta turhaan.

Harva valittaa

Kumpuvuorien lakitoimisto Turussa on toiminut vuodesta 2010. Sinä aikana toimistolla on ollut vireillä satoja juttuja myös Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa.

–Turun hallinto-oikeudesta voi saada päätöksen puolessa vuodessa, Hämeenlinnassa aikaa voi mennä yli vuosi tällä hetkellä.

Kumpuvuori arvioi, että Suomessa tehdään vuosittain 5 000-10 000 vammaisoikeudellista valitusta. Silti harva valittaa.

Moni ei uskalla hänen mukaansa ottaa yhteyttä lakimieheen, kun pelkää siitä syntyvää laskua. Lapset kuuluvat maksuttoman oikeusavun piiriin, johon huoltajan tulot eivät vaikuta. HÄSA