Kanta-Häme

Hämeenlinnan johtoryhmä esittää kunnallisveron korottamista peräti yhdellä prosenttiyksiköllä

Kaupungin talousjohto varoittaa, että jollei riittäviä säästöjä saada aikaan, Hämeenlinna joutuu kriisikuntamenettelyyn viimeistään vuonna 2023.

Hämeenlinnan kaupungin johtoryhmä on linjannut, että kaupungin taloutta tasapainotetaan korottamalla ensi vuonna kunnallisveroprosenttia peräti yhdellä prosenttiyksiköllä. Tälle vuodelle korotus oli 0,25 prosenttiyksikköä, eli nyt veroprosentti on 21.

Viikoittain kokoontuvaan 11-henkiseen johtoryhmään kuuluvat esimerkiksi molemmat kaupunginjohtajat, kuusi eri toimialan johtajaa ja yksi henkilöstön edustaja.

Esitys sisältyy selvitykseen ensi vuoden talousarvion kehyksen tilanteesta. Sen on valmistellut ensi maanantaina kokoontuvalle kaupunginhallitukselle kaupungin talousjohto.

Talousjohtaja Jussi Oksa ja laskenta- ja rahoituspäällikkö Jenni Lanki kirjoittavat, että kaupungin nykyisillä palveluilla, ”ellei mitään tehdä”, Hämeenlinna joutuu kriisikuntamenettelyyn viimeistään vuonna 2023.

Ensi vuoden budjetin kehys on valmistelun tässä vaiheessa 27 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Vuonna 2022 uutta alijäämää kertyisi 20 miljoonaa euroa, sitä seuraavana vuonna 16,5 miljoonaa ja vuonna 2024 vain hiukan vähemmän, 15,7 miljoonaa euroa.

Näin vuoden 2024 lopussa kaupungin taseessa olisi jo 110 miljoonaa euroa kertynyttä alijäämää.

”Vain palvelujen karsiminen ei riitä”

Yhteenvedossaan kaupungin taloustilanteesta valmistelijat kirjoittavat, että koronapandemian johdosta kaupungin verotuloarviot ovat tippuneet vuoden 2020 talousarviosta ja vuosien 2021-2022 taloussuunnitelmasta noin 20 miljoonalla eurolla per vuosi.

– Tämä on niin merkittävä verotulojen romahdus, että sitä on mahdotonta kattaa pelkästään palveluja karsimalla, esitystekstissä sanotaan.

Vaikka Hämeenlinnan saamat valtionosuudet kasvavat, ne eivät kompensoi verotulojen laskua, sillä valtionosuudet perustuvat aina samaa tahtia kasvaviin kaupungin kustannuksiin tai sen velvoitteiden lisääntymiseen.

Tilanteen vakavuutta kuvaa talousjohdon mukaan hyvin se, ettei ensi vuonna laskennallisesti kertyvää 27 miljoonan euron alijäämää saataisi katetuksi edes sillä, että karsittaisiin pois kaikki liikunta- ja kulttuuritoimen palvelut. Tuosta teoreettisesta toimesta kertyisi nettosäästöä noin 12–13 miljoonaa euroa.

Säästökohteita ei ole löytynyt

Kaupungin johtoryhmä on linjannut veronkorotuksen lisäksi, että ensi vuonna tavoitellaan menojen karsimista 10 miljoonalla eurolla.

Kaupunginhallitus puolestaan on asettanut tavoitteen vähentää pysyvästi viisi miljoonaa euroa henkilöstökuluista vuoteen 2025 mennessä. Talousjohdon näkemyksen mukaan tuota aikataulua tulisi nopeuttaa edelleen heikentyneen taloustilanteen vuoksi.

Kymmenen miljoonan kuluvähennyksissä on se ongelma, että vielä ei ole keksitty, mistä kuluja vähennetään. Budjettikehyksen valmistelussa tämä kulkee nyt ”kohdistamattomana karsintana”.

Uutinen jatkuu kuvan jälkeen:

Korotuksesta ja säästöistä huolimatta vuosi 2024 miinukselle

Vuoden 2021 kehystä on talousjohdon mukaan ”käytännössä mahdoton saada tasapainoon ilman valtion tukitoimia tai hyvin korkeaa kunnallisverotuksen tasoa”.

Valtio linjaa mahdollisia kuntien tukia syksyn talousarviossaan.

– Kuntien ei kuitenkaan kannata eikä tule tuudittautua valtion apuun kuntatalouden kohentamisessa. Tämä siksi, että valtio tukee kuntia käytännössä velaksi, eikä se voi jatkua enää kovin pitkään, Hämeenlinnan talousasiantuntijat varoittavat.

Kaupungin tilikausien on oltava heidän mukaansa vuodesta 2022 eteenpäin ”reippaasti ylijäämäisiä”, jotta voidaan välttää ylivelkaantuminen ja kriisikunnaksi joutuminen.

Jos prosentin veronkorotus tehdään ja jos menoja leikataan 10 miljoonalla eurolla, ensi vuosi toisi alijäämää vain noin 6,4 miljonaa euroa.

Seuraavina tilikausina tulisi jo ylijäämää ensin 2,7 miljoonaa, sitten 6,9 ja vuonna 2024 jo 8 miljoonaa euroa. Siitä huolimatta kaupungin taseessa olisi kertynyttä alijäämää vuoden 2024 lopussa noin 20 miljoonaa euroa.

Syksyyn mennessä selkoa

Kulujen karsiminen tarkoittaa käytännössä väistämättä palveluiden laatutason heikentämistä ja määrän vähentämistä.

Valmistelussa esillä ollut ”tekemisen määrän vähentäminen” puolestaan tarkoittaa kaupungin henkilöstön pienentämistä.

Kaupungin ensi vuoden talousarvion valmistelu jatkuu niin, että toimialojen tulee valmistella omat euromääräiset budjettiesityksensä ja ensi vuoden toimintansa tavoitteet 18. syyskuuta mennessä. HäSa

Lue myös: Tutut jakolinjat alkavat hahmottua Hämeenlinnan veroprosentin nostossa – Keskusta ehdottaa määräaikaista korotusta (9.6.2020)

Lisätty 12.6. kello 15.06 tämä osuus:

Päivän lehti

25.9.2020

Fingerpori

comic