Kanta-Häme Hämeenlinna

Hämeenlinnan kalastajat ryhdistäytyneet – Luvaton ankerias rokottaa lompakkoa yli 3000 euroa

Kalastusrikkeiden määrä on Hämeenlinnan alueella vähentynyt, vaikka koko maassa rikkeitä tehdään entistä enemmän.
Kalatalousneuvoja Petri Mäkinen kävi torstaipäivällä tarkastuskierroksella Iso-Roineella Hauholla. Kuva: Esko Tuovinen
Kalatalousneuvoja Petri Mäkinen kävi torstaipäivällä tarkastuskierroksella Iso-Roineella Hauholla. Kuvat: Esko Tuovinen

Hämeenlinnalaiset kalastajat ovat kunnostautuneet viime vuosina, vaikka koko maassa kalastusrikkeiden määrä on kasvanut.

ProAgria Etelä-Suomen ja sen yhteydessä toimivan Hämeen kalatalouskeskuksen kalatalousneuvoja Petri Mäkisen mukaan rikkeet ovat alueella laskussa.

– Kyllähän tietysti noilla pienemmillä järvillä, joihin ei isoilla veneillä päästä, saattaa olla ongelmia, hän myöntää.

Metsähallitus tiedotti huhtikuussa tarkastaneensa vuonna 2018 lähes 8000 eränkävijää ja muuta liikkujaa. Vuonna 2010 kalastusrikkeitä kirjattiin tiedotteen mukaan noin kahdeksassa prosentissa tarkastuksista, mutta viime vuonna rikkeitä oli jo vajaa 19 prosenttia.

Kasvu selittyy osittain lisääntyneestä valvonnasta Saimaalla. Lisäksi pyydysten merkintäkriteerit ovat tarkentuneet, joka on lisännyt puutteellisien merkintöjen määrää.

Viime vuonna Petri Mäkinen (oik.) kävi 30 tarkastuskierroksella. Torstaina vesillä oli mukana Matti Räväsmäki.

Mäkisen valvontaraporttien mukaan Hämeenlinnan kalastusalueella todettiin viime vuonna 60 rikettä. Vuonna 2014 laittomuuksia todettiin noin 170, josta rikkeiden määrä on laskenut tasaisesti noin kahdellakymmenellä rikkeellä vuodessa.

Yleisin virhetyyppi on ollut yhteystietojen puuttuminen pyydyksistä.

– Olemme laittaneet huomautuslapun ja ne ovat pääosin korjaantuneet seuraavalle kerralle, Mäkinen kertoo.

Pyydyksiin liittyvät rikkomukset ovat laskeneet yhtä lailla. Esimerkiksi vuonna 2014 rapumertoja takavarikoitiin kahdeksan. Vuonna 2018 tilanne oli selkeästi parempi.

– Takavarikoimme yhden rapumerran Hämeenlinnan reitillä, hän paljastaa.

Pyydyksiin jätetään aina merkki tarkastuskäynnistä, vaikka huomautettavaa ei olisi.

Älypuhelinajasta on tullut osalle lainrikkojia pelastus.

Viime vuonna löytyi kaksi virvelikalastajaa ilman lupaa, ja he ostivat tarkastustilanteessa luvan älypuhelimilla. Tällöin näyttömääräystä ei tarvinnut kirjoittaa poliisilaitokselle.

Hämeenlinnan kalastusalue kulkee Viralan järvestä Lepaan salmeen. Alueeseen kuuluu myös Katumajärvi sekä Pääjärvi Lammilta.

– Noilla alueilla on pyritty pääosin käymään, Mäkinen toteaa.

Mäkinen muistuttaa, että reitillä on muitakin valvojia, jotka valvovat pieniä yksittäisiä alueita, joskaan eivät välttämättä yhtä säännöllisesti kuin Mäkinen. Rikkeiden todellinen määrä saattaa siis olla hieman suurempi.

Myös koko Kanta-Hämeessä tilanne on Mäkisen mukaan kohentunut. Tähän on vaikuttanut se, että valvontaan on saatu lisää rahoitusta kalastuskorttivaroista ELY-keskuksen kautta.

Hämeenlinnan kalastusalue on Petri Mäkisen työmaata.

Uhanalaisiin kaloihin kiinnitetään koko Suomessa nyt erityishuomiota toukokuussa voimaan tulleen lakimuutoksen vuoksi.

– Tehostamme virtavesivalvontaa tänä vuonna, Mäkinen kertoo.

Toukokuussa voimaan astuivat korotetut rangaistukset uhanalaisten kalojen pyytämisestä.

Hämeenlinnan alueella uhanalaisia ovat lähinnä taimenet ja ankeriaat. Mäkinen kertoo tietävänsä, että Katumajärvellä kalastetaan ankeriaita luvattomasti. HäSa

Uhanalaisten kalojen korvaushinnat

Maa- ja metsätalousministeriö antoi toukokuussa asetuksen uhanalaisten ja taantuneiden kalalajien arvoista.

Asetus liittyy 1.5.2019 voimaan tulleeseen kalastuslain muutokseen, jossa siirryttiin päiväsakoista kalakohtaiseen korvaushintaan, joka on kaikille sama.

Arvot perustellaan yksikön suojelun tarpeella, uusiutumiskyvyllä ja lisääntymisikäisen kannan koolla.

Kalalajit, joita asetus koskee, ovat lohi, järvilohi, ankerias, nahkiainen, taimen, harjus, nieriä, jokirapu ja mereen laskevassa joessa tai purossa oleva siika.

Ankeriaan korvausarvo on 3510 euroa. Taimenen arvo vaihtelee 80 -3260 euron välillä riippuen sijainnista ja siitä, onko kala rasvaeväleikattu.

Kallein korvaushinta, 7510 euroa, on äärimmäisen uhanalaisella Vuoksen vesistöalueen järvilohella. Halvin on luvattomasti pyydetty jokirapu, jonka arvo on 50 €.