Kanta-Häme

Hämeenlinnan kirje: Kantolan pelloilla märehti 200 lehmää – Kerro meille muistosi alueesta

Navetta on erittäin huonossa kunnossa. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen
Kantolan maatalousmenneisyydestä kertova, 1800-luvulla rakennettu navetta on erittäin huonossa kunnossa. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Mitä Kantolassa oli ennen Kantolaa?

Kantolan menneisyydestä ei ole muuta jäljellä kuin aivan Myllärintien ja Vanajantien risteyksessä mäellä oleva ikiaikainen kivinavetta. Pikkuhiljaa raunioituva rakennus on Kantolan yksinäistilan navetta 1800-luvulta.

Kantola ei ole aina ollut vain rokkia ja tehdasrakennuksia.

Kun 3800 hehtaarin maat omistivat Katisten kartanon omistajat Margit ja Erik Grenman, oli Kantolassa suuret viljapellot ja Suomen suurimpia kauppapuutarhoja, jossa kasvatettiin pääasiassa kukkia.

Ei Kantolassa pelkkiä peltoja kuitenkaan ollut, vaan tilalla oli 200 lehmää, 45 hevosta ja kolme sonnia.

Kantolan tilaan kuului myös Grenmanien vuonna 1927 perustama lastuvillatehdas, Hämeen Lastuvilla, joka toimi Kruununmyllyssä 1980-luvulle asti.

Grenmanit alkoivat myydä Kantolasta teollisuustontteja Hämeenlinnan kaupungille 1940-luvulla. Kantola liitettiin Hämeenlinnaan vuonna 1948.

Kantolan tilan vanha tiilinavetta on ainoa muisto ajasta, jolloin alueella ei kuultu rokin räimettä vaan lehmien ammumista. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Hämeen Sanomat tekee juttua Kantolan alueen kehityksestä laidunmaasta teollisuusalueeksi ja tapahtumapuistoksi. Ota meihin yhteyttä muistoinesi!

Onko sinulla muistoja alueesta, kun sitä ei vielä ollut valjastettu teollisuudelle? Tunnetko ihmisiä, jotka ovat työskennelleet maatilalla tai vaikka hoitaneet lehmiä navetassa? Onko sinulla valokuvia alueesta?

Lähetä meille postia 15.12. mennessä osoitteeseen saila.karpiola@hameensanomat.fi tai Hämeen Sanomat, toimitus, Saila Karpiola, PL530, 13111 Hämeenlinna. Laita postiin mukaan yhteystietosi.

 

 

 

 

 

Päivän lehti

19.1.2020