Kanta-Häme

Hämeenlinnan kauppahalli jäänee pelkäksi haaveeksi

Hämeenlinnan on perustettu yhdistys, joka pyrkii elävöittämään hiipuvaa keskustaa. Kauppahallin tai maatilatorin perustaminen on yhdistyksen kantava idea.

Talouslaskelmia ei ole tehty, ajatus vain on heitetty pohdittavaksi.

– Jäitä hattuun, hiljaa hyvä tulee, tiivistää kommenttinsa MTK Hämeen ohjelmapäällikkö Päivi Rönni. Hän pitää ideaa hienona ja sanoo, että esimerkiksi Tampereen kauppahallissa on paljon asiakkaita ja lähiruokaa tarjolla.

– Hallin pitää pystyä erottumaan esimerkiksi tuoreudella ja valikoimalla. Periaatteessa se on sama asia kuin maatilatori. Siinä on haastetta ja yrittäjiä pitää olla monta. Sesonkiluontoisesti se voitaisiin saada toimimaan, hän sanoo.

Hän huomauttaa, että maatalousyrittäjä ei pysty kaikkeen viljelemisestä markkinoimiseen ja myyntiin.

– Tekisin markkinatutkimusta kannattavuudesta ja asiakkaiden riittävyydestä.

Tampereen halli voi hyvin

Tampereen kauppahallin hallituksen puheenjohtaja, leipomoyrittäjä Petteri Wilenius sanoo kauppahallia tämän päivän trendiksi ja arvelee sellaisen menestyvän Hämeenlinnassakin. Näkemyksensä hän perustaa muun muassa Hämeenlinnan hyvään toriin.

Wilenius kertoo, että Tampereen halli menestyy hyvin. Siellä käy vuosittain noin kaksi miljoonaa ihmistä. 37 yrityksellään se on pohjoismaiden suurin ja yksi vanhimmista. Kauppahallin menestystekijöinä hän pitää erityisesti erikoistumista ja palvelua.

Tampereella ja sen välittömässä yhteydessä on noin 313 000 asukasta. Halli on aivan keskellä kaupunkia.

Benjamin ja Heila pärjäävät

Benjaminin maatilatorin Iitissä ja vastaavan Heinolan Heilan omistaja Ismo Eerola kertoo, että hän järjestää liiketilat ja myyntihenkilökunnan. Tuottajat tuovat tavarat myytäviksi ja maksavat myynnistä Eerolalle provisiota. Eerola myös auttaa tuottajia asiantuntemuksellaan esimerkiksi hinnoittelussa, vaikka tuottajat määräävätkin hinnat.

Eerolan yritykset ovat jo vanhoja ja toimivat hyvin. Asiakasvirta syntyy ohikulkijoista, Eerola sanoo pääosan asiakkaistaan olevan Helsinkiläisiä.

Jotain ekstraa pitää olla

– Meillä on 150-200 tuottajaa. Joku tuo muutaman villasukan myyntiin, toiset ovat isoja tuottajia. Itse myymme oman tilan lihaa. Maatilatorien myynnissä pääpaino on ruualla ja etenkin lihalla.

Ismo Eerola kertoo, että asiakkaan silmin maatilatorit ovat pitkälti kuin kauppoja. Jotakin esktraa pitää kuitenkin löytyä eli makua ja laatua, jolla erotutaan tavallisista kaupoista.

– Tällaisessa pitää olla yrittäjä, joka tekee. Sillä tavalla linjat ja vastuut saadaan selviksi. Myös henkilökuntaa tarvitaan. Meillä on kolme ihmistä myymälän puolella sekä kolme vakituista ja osa-aikaisia lihakaupassa, Eerola kertoo.

Viljelijä ei usko ideaan

Kankaisten marjatilan yrittäjä Mika Kämärillä on pitkä kokemus maatilamarkkinoinnista. Hän kertoo, että asiakkaita riittää kesäkuusta elokuun puoliväliin. Sitten myymälätila muutetaan loppuvuodeksi juhlatilaksi, eikä sitä kannata palauttaa myymäläasuun edes jouluksi.

Kauppahallia tai maatilatoria hän pitää mielenkiintoisena asiana sinänsä, mutta sanoo, että varmasti se ei ole viljelijöiden asia.

– En usko, että viljelijät lähtisivät mukaan, hän sanoo.

Kehittämiskeskus Häme oy eli Kehke on selvittänyt pariinkin kertaan hallin tai maatilatorin perustamista Hämeenlinnaan. Viimeksi vuosi sitten.

Yrityspalvelujohtaja Ari Räsänen sanoo, että toimiakseen sellainen vaatii vastuuvetäjän, joka huolehtii kaikesta. Hämeenlinnalaiset liiketilojen omistajat eivät ole halukkaita tekemään yksittäisiä vuokrasopimuksia myyjien kanssa, vaan vuokraisivat tiloja yhdelle yrittäjälle, joka ottaisi myyjiä alivuokralaiseksi.

Hallien toiminta kiikun kaakun

Perustamiskustannuksiksi 4-5 yrityksen torille on arvioitu 60 000 – 100 000 euroa. Sillä saadaan tarvittavat kylmä- ja muut säilytystilat ja elintarvikkeiden käsittelytilat määräysten mukaisiksi.

– Puhdas kauppahalli on toiveiden tynnyri, kun isommissakin kaupungeissa ne ovat kiikun kaakun, Räsänen sanoo. Hänen mukaansa pieni maatilatori voisi pärjätä, koon kasvaessa riskitkin kasvavat.

– Suurimman osan vuodesta turistit eivät liiku, hän huomauttaa.

Vetäjä pitäisi löytää

Hallia tai maatilatoria esittäneen yhdistyksen hallituksen jäsen Leena Aalto sanoo, että ongelma on vetäjän löytäminen.

Hän kertoo, että kannattavuus- ja kustannuslaskelmia ei ole tehty, vaan asiaa ajavat haluavat pitää meteliä, jottei Hämeenlinnan keskusta kuihtuisi. Heillä on muitakin ajatuksia keskustan elävöittämiseksi. (HäSa)