Hämeenlinnan kauppapaikoille riittää tulijoita: Tavastilassa täyttöaste 85 prosenttia, Goodmaniin tullaan myös viettämään aikaa

Uusien kauppakeskusten avaaminen esimerkiksi pääkaupunkiseudulle ei ole jarruttanut hämeenlinnalaisen ostospaikkojen vauhtia.

Kauppapaikka Tavastilan markkinoinnista ja viestinnästä vastaava Miikka Anttila kertoo, että tilojen täyttöaste on tällä hetkellä 85 prosenttia.

– Se on tässä kilpailutilanteessa hyvä.

Anttilan mukaan tilanne on parantunut eritoten kahden viime vuoden aikana.

– Meihin on oltu yhteydessä yllättävänkin paljon, ja myös meillä jo pidempään olleet yritykset ovat laajentaneet toimintaansa talon sisällä.

Tavastila pyrkii täyttämään liiketilat niin, että yritysten kirjo olisi mahdollisimman monipuolinen ja uudet liikkeet täydentäisivät tarjontaa. Sen vuoksi joillekin kysyjille on pitänyt myydä ei-oota.

Tuoreimpia tulokkaita Tavastilassa ovat apteekki ja joulukuussa aloittava tietokonehuolto.

 

Kahviloiden ja ravintoloiden osuus kasvussa

Eeva Jauro toimii Goodmanin kauppakeskusjohtajana vuodenvaihteeseen asti, minkä jälkeen hän keskittyy johtamaan useiden Colliers International Finlandin kauppakeskusten hallinnointia.

– Goodmanilla on imua. Kysyntää on, mutta tulijoiden tilanne riippuu aina siitäkin, onko heille sopivaa tilaa. Ne ovat aina pitkiä neuvotteluja, hän sanoo.

Jauron mukaan Goodmanin asiakkaat tulevat 90-prosenttisesti lähialueelta, mikä kertoo, että hämeenlinnalaiset ovat omaksuneet ajanvieton ostoskeskuksessa omaksi jutukseen.

– Kahviloiden ja ravintoloiden osuus on kasvussa, ja viihtyvyys korostuu, kun kauppakeskuksen vietetty aika on pidempi. Ennen riitti, että vetureina oli ruokakauppa ja isompi vaateliike, mutta ala muuttuu koko ajan, Jauro arvioi.

Verkkokauppa muuttaa kauppakeskusten roolia

Markkinoinnin yliopistonlehtori Ari Huuhka Vaasan yliopistosta sanoo, että menestyäkseen kauppakeskuksen pitää kiinnittyä luontevaksi osaksi ihmisten arkea ja asiointikäyttäytymistä.

Pääsylle osaksi ihmisten arkea on hyvät edellytykset, jos kauppakeskus sijaitsee lähelle luontaisia kulkureittejä.

Huuhka nostaa esimerkiksi tästä Helsingin Pasilaan kuukausi sitten avautuneen Mall of Triplan: Pasila on joukkoliikenteen solmukohta, jossa aseman läpi virtaa päivittäin muiden muassa noin 150 000 lähijunien matkustajaa.

Huuhka muistuttaa, että myös kauppakeskuksissa uusi kiinnostaa pelkästään uutuudenkin vuoksi. Kestävään asiakasvirtaan tarvitaan vastedes pysyviä vetovoimatekijöitä.

Maan kolmas Ideapark-kauppakeskus avautui Seinäjoelle viime torstaina. Siellä, kuten kahdessa muussakin Ideaparkissa Lempäälässä ja Oulussa, tapahtumat ovat tärkeässä roolissa.

– Kauppakeskukset yrittivät päästä mukaan ihmisten arkeen entistä enemmän tapahtuma-areenoina ja ravintolaelämysten tarjoajina, Huuhka toteaa.

Ari Huuhkan mukaan verkkokaupan yleistyminen on muuttamassa fyysiset liiketilat joka tapauksessa entistä enemmän show room -tyyppisiksi esittely- ja näyteikkunatiloiksi.

– Siinä missä kauppakeskuksen pitää miettiä liikevalikoimaansa tarkoin, yksittäiselle liikkeelle ratkaisevaa on, mitä tuotteita ottaa kivijalkakaupan valikoimiin ja millä taas on paremmin kannattavaa kysyntää verkkokaupassa, Huuhka sanoo.

Eeva Jauro uskoo, että isoissa suomalaiskaupungeissa ostoskeskukset profiloituvat entisestään, mutta maakuntakaupungeissa ne pysyvät enemmän täyden palvelun keskuksina.

Kauppakeskusten elämä on joka tapauksessa jatkuvaa muutosta, kun vuokralaiset tulevat ja menevät.

– Jokainen liikeketju miettii, missä kaupungissa heidän kannattaa olla. Heillä on omat strategiset suunnitelmansa, Jauro muistuttaa. _HäSa–LM