Kanta-Häme Hämeenlinna

Hämeenlinnan kauppapaikoille riittää tulijoita: Tavastilassa täyttöaste 85 prosenttia, Goodmaniin tullaan myös viettämään aikaa

Tavastilaan oltu yhteydessä "yllättävänkin paljon" ja Goodmannilla "on imua".
Ravintolapalvelujen merkitys on kasvanut ostoskeskuksissa. Esa Saarela kertoo käyvänsä kahvilla hämeenlinnalaisessa kauppakeskus Goodmanissa lähes päivittäin. Tällä kertaa kupin myi hänelle Eveliina Piha. Kuva: Sara Aaltio
Ravintolapalvelujen merkitys on kasvanut ostoskeskuksissa. Esa Saarela kertoo käyvänsä kahvilla hämeenlinnalaisessa kauppakeskus Goodmanissa lähes päivittäin. Tällä kertaa kupin myi hänelle Eveliina Piha. Kuva: Sara Aaltio

Uusien kauppakeskusten avaaminen esimerkiksi pääkaupunkiseudulle ei ole jarruttanut hämeenlinnalaisen ostospaikkojen vauhtia.

Kauppapaikka Tavastilan markkinoinnista ja viestinnästä vastaava Miikka Anttila kertoo, että tilojen täyttöaste on tällä hetkellä 85 prosenttia.

– Se on tässä kilpailutilanteessa hyvä.

Anttilan mukaan tilanne on parantunut eritoten kahden viime vuoden aikana.

– Meihin on oltu yhteydessä yllättävänkin paljon, ja myös meillä jo pidempään olleet yritykset ovat laajentaneet toimintaansa talon sisällä.

Tavastila pyrkii täyttämään liiketilat niin, että yritysten kirjo olisi mahdollisimman monipuolinen ja uudet liikkeet täydentäisivät tarjontaa. Sen vuoksi joillekin kysyjille on pitänyt myydä ei-oota.

Tuoreimpia tulokkaita Tavastilassa ovat apteekki ja joulukuussa aloittava tietokonehuolto.

Kauppakeskus Goodman avattiin Hämeenlinnassa viitisen vuotta sitten. Kuva: Sara Aaltio
Kauppakeskus Goodman avattiin Hämeenlinnassa viitisen vuotta sitten. Kuva: Sara Aaltio

 

Kahviloiden ja ravintoloiden osuus kasvussa

Eeva Jauro toimii Goodmanin kauppakeskusjohtajana vuodenvaihteeseen asti, minkä jälkeen hän keskittyy johtamaan useiden Colliers International Finlandin kauppakeskusten hallinnointia.

– Goodmanilla on imua. Kysyntää on, mutta tulijoiden tilanne riippuu aina siitäkin, onko heille sopivaa tilaa. Ne ovat aina pitkiä neuvotteluja, hän sanoo.

Jauron mukaan Goodmanin asiakkaat tulevat 90-prosenttisesti lähialueelta, mikä kertoo, että hämeenlinnalaiset ovat omaksuneet ajanvieton ostoskeskuksessa omaksi jutukseen.

– Kahviloiden ja ravintoloiden osuus on kasvussa, ja viihtyvyys korostuu, kun kauppakeskuksen vietetty aika on pidempi. Ennen riitti, että vetureina oli ruokakauppa ja isompi vaateliike, mutta ala muuttuu koko ajan, Jauro arvioi.

Verkkokauppa muuttaa kauppakeskusten roolia

Markkinoinnin yliopistonlehtori Ari Huuhka Vaasan yliopistosta sanoo, että menestyäkseen kauppakeskuksen pitää kiinnittyä luontevaksi osaksi ihmisten arkea ja asiointikäyttäytymistä.

Pääsylle osaksi ihmisten arkea on hyvät edellytykset, jos kauppakeskus sijaitsee lähelle luontaisia kulkureittejä.

Huuhka nostaa esimerkiksi tästä Helsingin Pasilaan kuukausi sitten avautuneen Mall of Triplan: Pasila on joukkoliikenteen solmukohta, jossa aseman läpi virtaa päivittäin muiden muassa noin 150 000 lähijunien matkustajaa.

Huuhka muistuttaa, että myös kauppakeskuksissa uusi kiinnostaa pelkästään uutuudenkin vuoksi. Kestävään asiakasvirtaan tarvitaan vastedes pysyviä vetovoimatekijöitä.

Maan kolmas Ideapark-kauppakeskus avautui Seinäjoelle viime torstaina. Siellä, kuten kahdessa muussakin Ideaparkissa Lempäälässä ja Oulussa, tapahtumat ovat tärkeässä roolissa.

– Kauppakeskukset yrittivät päästä mukaan ihmisten arkeen entistä enemmän tapahtuma-areenoina ja ravintolaelämysten tarjoajina, Huuhka toteaa.

Ari Huuhkan mukaan verkkokaupan yleistyminen on muuttamassa fyysiset liiketilat joka tapauksessa entistä enemmän show room -tyyppisiksi esittely- ja näyteikkunatiloiksi.

– Siinä missä kauppakeskuksen pitää miettiä liikevalikoimaansa tarkoin, yksittäiselle liikkeelle ratkaisevaa on, mitä tuotteita ottaa kivijalkakaupan valikoimiin ja millä taas on paremmin kannattavaa kysyntää verkkokaupassa, Huuhka sanoo.

Eeva Jauro uskoo, että isoissa suomalaiskaupungeissa ostoskeskukset profiloituvat entisestään, mutta maakuntakaupungeissa ne pysyvät enemmän täyden palvelun keskuksina.

Kauppakeskusten elämä on joka tapauksessa jatkuvaa muutosta, kun vuokralaiset tulevat ja menevät.

– Jokainen liikeketju miettii, missä kaupungissa heidän kannattaa olla. Heillä on omat strategiset suunnitelmansa, Jauro muistuttaa. HäSa–LM

Yli sadan kauppakeskuksen maa

Kauppakeskusten liitto on laskenut Suomessa olevan tällä hetkellä 108 kauppakeskusta.

Luvun kerrotaan olevan suuntaa-antava, koska kauppakeskuksen määrittelyssä on tulkinnanvaraa, eikä kaikki keskuksia ole välttämättä tilastoitu.

Suomen suurimmat kauppakeskukset liikepinta-alan mukaan:

1. Ideapark, Lempäälä

2. Sello, Espoo

3. Jumbo, Vantaa

4. Mall of Tripla, Helsinki

5. Iso Omena, Espoo

6. Itis, Helsinki

7. Ideapark, Seinäjoki

8. REDI, Helsinki

9. Mylly, Raisio

10. Hansa, Turku

11. Willa, Hyvinkää

12. Ratina, Tampere

13. Kaari, Helsinki

14. Flamingo, Vantaa

15. Veturi, Kouvola

16. Forum, Helsinki

17. Puuvilla, Pori

18. Skanssi, Turku

19. Karisma, Lahti

20. Matkus, Kuopio

Suomalaisten kauppakeskusten vertailukelpoinen kokonaismyynti nousi heinä-syyskuussa 4,4 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kasvu oli vauhdikkainta koko vuoden 2012 lopulta alkaneen laskennan aikana.

Lähde: Suomen kauppakeskusyhdistys