Kanta-Häme

Hämeenlinnan kaupunki kasvaa keskeltä

Hämeenlinnan ydinkeskustassa ja keskustan lähettyvillä on vireillä historiallisen paljon isoja rakennushankkeita. 

Ensimmäisenä työt alkavat Asemanrannassa lähellä rautatieasemaa. Siellä puita on jo kaadettu tulevan asuntoalueen alta.

Muita suunnitteilla olevia kohteita ovat Engelinranta Paasikiventien ja Hämeensaaren välisellä alueella, linja-autoaseman tontti sekä ns. Ykköskorttelin alue kävelykatu Reskalla.

– Rakentaminen on nyt keskittynyt keskustaan tai aivan keskustan tuntumaan, joten se on kaikkien kaupunkilaisten nähtävillä. Siksi kaupunkikuvasta puhuminen on ajankohtaista juuri nyt, sanoo Hämeenlinnan yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki. 

– Kaupunki kuuluu kaikille. Siis meille kaupunkilaisille, sanoo Hämeenlinnassa asuva tutkijatohtori Satu Huuhka.

Hänen mielestään kaupunkikuvasta kiinnostunut kansalainen leimataan helposti häiriköksi, joka jarruttaa rakennusbisnestä. 

Huuhka muistuttaa, että kaupunkikuvaa luodaan kymmeniksi ellei sadoiksi vuosiksi. Suurten rakennusliikkeiden intressit puolestaan eivät ole paikallisia, vaan taloudellisia ja siten myös huomattavasti lyhytjänteisempiä.

– Kaavoittajan pitäisi olla sovittelijana kaupunkilaisten ja rakennusliikkeiden välissä, hän sanoo.

Satu Huuhka opettaa Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksella muun muassa korjausrakentamista ja suosii vanhan rakennuskannan säilyttämistä. Hän on kritisoinut Hämeenlinnassa esimerkiksi entisen teknisen viraston talon matalan siiven purkamista. 

Huuhka ja kesäkuussa Hämeenlinnan maankäytön suunnittelujohtajaksi siirtyvä Niklas Lähteenmäki sekä Kanta-Hämeenlinnan maankäytön suunnittelussa työskentelevä arkkitehti Johanna Närhi nimesivät Hämeen Sanomien pyynnöstä muutamia viimeaikaisia onnistuneita kohteita Hämeenlinnan kaupunkikuvasta. Lisäksi heiltä pyydettiin arviota vähemmän onnistuneista hankkeista sekä vihjeitä havainnekuvien tulkitsemiseen.

Verkatehdas

Kymmenen vuotta sitten valmistunut Verkatehdas on selkeästi Hämeenlinnan hienoin kohde. Se ei ole oikeastaan pelkkä rakennus, vaan voidaan puhua jo rakennustaiteesta. Onnistunut uudisrakentaminen täydentää Verkatehtaalla vanhaa. (Niklas Lähteenmäki)

Verkatehtaan arkkitehtuurikilpailussa oli paljon osallistujia, ja sen ansiosta arkkitehtuurista tuli korkeatasoista. Uudisrakennus ei tyydy ainoastaan matkimaan vanhaa, vaan tuo siihen lisäarvoa.
Koska veistoksellinen kokonaisuus on tavallaan irti muusta kaupunkirakenteesta, se sietää ”irrotteluakin” hiukan tavallista enemmän. Rantaan suunnitellusta paviljonkirakennuksesta kuitenkin vähän yllätyin. Se rikkoo julkisivun, joka on nyt ikkuna-aukkojen ansiosta rytmikäs. (Satu Huuhka)

Poltinahon asuinalue

Kaupunkikuvallisesti onnistuneista kohteista tulee mieleen ensimmäisenä Poltinaho. Pidän etenkin ympyrän muotoisesta vuokrakerrostalosta. (Johanna Närhi)

Kun Poltinahon ympäristö alkaa nyt valmistua, sieltä avautuu yllättävänkin hienoja näkymiä. Yleisesti ottaen voi sanoa, että Hämeenlinnan keskustan ympäristössä on monia hienoja alueita. Moni hieno juttu täällä on kuitenkin jo aika vanha. Kaupunkikuvallinen pohja on hyvä, mutta sen tasoa pitäisi pitää yllä. (Niklas Lähteenmäki)

Moottoritien kate

En sanoisi Goodmania täysin epäonnistuneeksi, mutta ei ole yllätys, että isoksi kauppakeskukseksi suunniteltu rakennus näyttää massiiviselta. Se on aika muurimainen Kaivokadulle päin ja tekee kadusta epämiellyttävän kuilun.

Etukäteen sanottiin, että kauppakeskus yhdistäisi Kaurialan kaupunginosan keskustaan. Rakennuksessa ei kuitenkaan ole sellaisia reittejä, jotka yhdistäisivät kaupunginosat toisiinsa, vaan päinvastoin nyt vanha visuaalinen yhteyskin on katkaistu. Vain entiset siltayhteydet ovat edelleen käytössä. (Satu Huuhka)

Sisältä Goodman on toiminnallinen, mutta ulospäin se on vähän tyly. Se voisi vielä paremmin yhdistää kaupungin eri puolet (Johanna Närhi)

 Kun moottoritien katteen kauppakeskusta suunniteltiin kymmenen vuotta sitten, havainnekuvat näyttivät tällaisen näkymän Raatihuoneenkadulta päin.

Asemanranta ja Engelinranta

Hämeenlinnassa on Goodmanin jäljiltä jo niin paljon tyhjää liiketilaa, että Asemanrannassa ei yksinkertaisesti tarvita uutta liiketilaa eikä kahviloita. Siksi tästä, samoin kuin Etelärannastakin, uhkaa tulla aika lähiömäinen, vaikka ollaan näin lähellä keskustaa. 

Kun suunnitellaan ja rakennetaan kokonainen uusi (asunto)alue kerralla, siihen on vaikeaa saada identiteettiä ja paikallista väriä. Ruutukaavakeskustassa vaihtelevuutta tulee luonnostaan, kun yksittäiset uudet rakennukset niveltyvät vähitellen vanhaan. (Satu Huuhka)

Linja-autoaseman kortteli

Maallikon voi olla vaikea lukea havainnekuvia, koska niissä on aivan omanlaisensa esittämisen konventiot ja niitä pitää osata lukea. Rumankin havainnekuvan takana voi olla hyvä suunnitelma ja kauniin kuvan takana huonoa suunnittelua. Nämähän ovat rakennushankkeiden myyntikuvia.

Pitää muistaa, että esimerkiksi iltakuvassa kauniina hohtava lasikuutio (linja-autoaseman kuvassa oikealla) on päivänvalossa ”musta”. 

Ilmakuvissa taas on se ongelma, että harva meistä on lokki, joka katselee aluetta ylhäältä päin. Oleellisempaa olisi näyttää katunäkymiä. (Satu Huuhka)

Linnan kauppakeskus

Toiveet ovat korkealla, että Ykköskortteliin saadaan jotain hienoa. Kaavoitus on kuitenkin vasta alkamassa ja suunnitelmat täysin alustavia. Kaupunkikuvallisesti eniten on keskusteltu talojen korkeudesta. Tontin omistajat haluaisivat suunniteltua korkeampia taloja, mutta mielestäni nyt ollaan jo ylärajoilla. Jos uudisrakennus nousisi kirkon tornia korkeammaksi, sen pitäisi olla arkkitehtuuriltaan jotain todella erinomaista ja hankkeenakin painavasti perusteltu.

Toiminnallisesti kiinnostaa, miten Sibeliuksen syntymäkoti saataisiin paremmin osaksi keskustaa, ettei se jäisi takapihaksi kuten nyt. (Johanna Närhi)

 

Tuoreimpia artikkeleita