Kanta-Häme

Hämeenlinnan kaupunki kasvaa maahanmuuttajista

Hämeenlinnan kaupungin väestö on kasvanut tammi-heinäkuussa 169 uudella asukkaalla. Viime vuoden heinäkuussa vastaava luku oli 99 uutta hämeenlinnalaista.

– Kuntien sisäinen muutto ja syntyvyys ovat laskeneet viime vuodesta. Myös väestön vanheneminen ja suurempi kuolleisuus vetävät kasvua alaspäin. Väestönkasvu on lähes yksinomaan maahanmuuton seurausta, kertoo markkinointiassistentti Kaarina Suvisuo Kehittämiskeskus Hämeestä.

Kun kaksi vuotta sitten Hämeenlinnaan muutti 80 maahanmuuttajaa, tänä vuonna luku on jo 174. Vuonna 2012 Hämeenlinnasta pois muuttaneita oli silti enemmän kuin uusia kaupunkilaisia.

Maahanmuuttajatyön palvelupäällikkö Tua Sjöblom vahvistaa, että Hämeenlinnan väestönkasvusta vastaavat pääasiassa maahanmuuttajat.

Suurin osa niin Suomeen kuin Hämeenlinnaankin saapuvista maahanmuuttajista tulevat maahan työn tai rakkauden perässä. Pakolaisten osuus kaikista maahanmuuttajista on Sjöblomin mukaan minimaalinen.

– Suurin osa maahanmuuttajista on sekä parhaassa työ- että hedelmällisyysiässä. Taloudellisestikin ajatellen he ovat siis hyödyllisiä.

Sjöblom ei osaa sanoa, miksi maahanmuuttajien määrä Hämeenlinnassa on lähes kaksinkertaistunut parin vuoden aikana.

– Ehkä myönteisiä lupia on annettu koko maassa aiempaa enemmän, sillä tuntuu että Hämeenlinnaankin ohjataan tavallista useammin pakolaisia myös muualta kuin Lammin vastaanottokeskuksesta.

Sjöblom korostaa, että Suomeen tulee turvapaikanhakijoita huomattavasti vähemmän kuin muihin Pohjoismaihin.

Työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman kertoo maahanmuuton kasvaneen hieman koko maassa parin viime vuoden aikana. Työttömyyden lisääntymisellä on myös oma vaikutuksensa.

– Metropolialueen trendit ulottuvat Hämeenlinnaan saakka. Helsingissä asuntotilanne on aika hankala, joten Hämeenlinnaan on ohjattu aiempaa enemmän myös maahanmuuttajia.

Väestötavoite jäämässä haaveeksi

Ihanteellinen väestöjakauma kaupungissa kuin kaupungissa on sellainen, jossa mikään ikäryhmä ei ole erityisen suuresti edustettuna.

Kesäkuussa valmistuneen kaupunkistrategian keskiössä on Hämeenlinnan erinomainen sijainti, ja juuri sijainnista myös kehitysjohtaja Riku Moision mielestä täytyisi saada aiempaa enemmän irti.

Moisio kertoo, että kaupungin seutukunnallisena tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä nostaa Hämeenlinnan asukasluku 100 000 henkeen. Tämänhetkisellä kasvuprosentilla tavoite saattaisi jäädä haaveeksi.

Työpaikkoja tarvitaan lisää

Taloustilanteen kohentamiseksi halutuimmat tulokkaat olisivat tietenkin maksukykyisiä veronmaksajia.

– Hämeenlinna tarvitsee lisää sellaisia työpaikkoja, joissa hämeenlinnalaiset käyvät nyt töissä muilla paikkakunnilla.

Vaikka kaupungin työpaikkaomavaraisuus on Moision mukaan sata prosenttia, hämeenlinnalaiset pendelöivät hyvin paljon pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle.

– Täältä lähdetään töihin muualle ja Hämeenlinnassa työskentelee paljon ulkopaikkakuntalaisia. Toivomme, että ne ihmiset, jotka ohittavat kaupungin, myös jäisivät tänne esimerkiksi ostoksille. Strategia sisältää myös asemanseudun kehittämissuunnitelman.

Hämeenlinna houkuttaa maahanmuuttajien lisäksi myös jo eläkeiän saavuttaneita ihmisiä. Kaupungin teettämän asukastutkimuksen mukaan Hämeenlinnassa eniten viihtyvyyttä lisäävät kulttuuripalvelut, eivät asumisen kannalta yleensä tärkeiksi mielletyt peruspalvelut.

– Kulttuuripalveluita kuluttavat eniten ne, joilla siihen on sekä aikaa että rahaa, Moisio arvelee. (HäSa)