Kanta-Häme

Hämeenlinnan keskusta kaipaa täytettä – Lähes joka seitsemäs liiketila tyhjänä

Hämeenlinnan keskustan liiketiloista lähes joka seitsemäs on tyhjillään.

Näin kertoo Elävät Kaupunkikeskustat ry:n vuoden 2017 ALLin elinvoimalaskenta, johon osallistui yhteensä 25 kaupunkia.

Hämeenlinnan kaupunkikeskustan tyhjien liiketilojen osuus 14,3 prosenttia on suurin laskennan keskisuurista kaupungeista.

Isompi tyhjien liiketilojen osuus on vain Hämeenlinnaa pienempien kaupunkien Salon ja Savonlinnan keskustoissa. Prosenttiluku on sama Tornio-Haaparannassa, jossa on niin ikään vähemmän asukkaita kuin Hämeenlinnassa.

 

Linnan Kehityksen toimitusjohtaja Mervi Käen mukaan erot kaupunkien tyhjien tilojen osalta olivat laskennassa hyvin pieniä, ja niissä oli vaihteluita monesta eri syystä.

– Remontit, käyttötarkoituksen muutokset ja vuokratasot vaikuttavat vahvasti, miten tyhjiin tiloihin saadaan liiketoimintaa. Hämeenlinnan osalta prosenttilukuun vaikuttaa edelleenkin Goodmaniin siirtyneet liikkeet ja erityisesti Ykköskorttelin alhainen käyttöaste.

Hämeenlinnan Kaupunkikeskustayhdistyksen palvelupäällikkö Sari Hagemeier kertoo, että kyselyjä keskustan liiketiloista tulee kuitenkin viikoittain, vaikka yleinen taloustilanne vaikuttaa päätöksiin aloittaa liiketoiminta.

Suurimman loven keskustan liiketiloihin tekee Hagemeierin mukaan kauppakeskus Linna, jonka lähes kaikki liiketilat ovat tyhjillään. Kauppakeskuksessa toimii enää kahvila ja lounaspaikka.

Hämeenlinnan elinvoima-analyysissa todetaan, että ”tyhjiä liiketiloja voisi vuokrata suosiolla vaikka luovan talouden toimijoille.”

Hagemeier uskoo tämän tarkoittavan käytännössä sitä, että luovia aloja pitäisi tukea laskemalla vuokrahintoja.

– Käsityövoittoisella luovalla alalla myynti ei ole niin kovaa kuin perinteisillä liikkeillä. Olisi vaikea perustella muille yrittäjille, että miksi luovilla yrittäjillä olisi matalammat vuokrat.

Hagemeierin mielestä vaihtoehto voisi olla helpottaa uusien yritysten tulemista markkinoille erilaisilla kokeiluilla ja pop-upeilla, joustavilla sopimuksilla tai erilaisilla yhteistyökuvioilla.

Käki korostaa asiakkaiden ja yrittäjien aktiivisuutta, asukasmäärän lisäämistä keskustassa ja toimivaa pysäköintiratkaisua.

 

Muut elinvoimalaskennan luvut ovat Hämeenlinnassa keskitasoa parempia, Sari Hagemeier muistuttaa. Prosentit ovat kokoluokassa parhaat Vaasan jälkeen.

Hämeenlinnan keskustan elinvoimaluku on 2,674. Luku on perustasoa, hieman laskennan 25 kaupungin keskiarvon alapuolella.

Elinvoimaisessa kaupunkikeskustassa kuumien yritysten, eli asiakkaita lauantaisin palvelevien liikkeiden ja ravintoloiden, osuus pitäisi olla selvästi yli puolet, mikä toteutuu Hämeenlinnassa.

Toinen elinvoimaisen keskustan merkki on se, että lauantaina auki olevat kauppaliikkeet ovat enemmistönä suhteessa ravintoloihin. Hämeenlinnassa kauppaliikkeet ovat vahvana enemmistönä yli kaksi kolmasosaa, mikä on omassa kokoluokassaan valtakunnan kolmen parhaan joukossa.

– Tämä kuvastaa kivijalkakauppojen vetovoimaisuutta edelleen ja ihan viime aikoina ydinkeskustaan on tullut uusia kauppoja ja kahviloita lisää, Mervi Käki sanoo.

Hagemeierin mielestä elinvoimalukuja ei pitäisi vertailla kaupunkien kesken, vaan niitä pitäisi käyttää kehityksen apuna.

– Laskenta on tärkeämpää kaupungin omalle kehitykselle kuin valtakunnallinen sijoitus. Luvut näyttävät, mihin suuntaan keskusta on menossa, ja siihen eri toimijoiden tulee myös reagoida. HÄSA

Tuoreimpia artikkeleita