Kanta-Häme

Hämeenlinnan keskustan elinvoima laski – Riihimäki puristi vertailussa ohi

Hämeenlinnan keskusta-alueen elinvoima laski hieman viime vuodesta, kertoo tuore laskelma.

Elävät Kaupunkikeskustat ry:n vuotuinen elinvoimaselvitys perustuu tyhjien liiketilojen ja lauantaisin auki olevien yritysten määriin sekä asukaslukuun.

Vertailuun ensimmäistä kertaa osallistunut Riihimäen keskusta nipisti niukasti Hämeenlinnaa elinvoimaisemmaksi.

– Meillä on ollut viimeisimmän vuoden aikana ihan älyttömästi sisäistä liikettä ja turbulenssia. Luvut ovat heiluneet suuntaan jos toiseenkin, kun yrityksiä on tullut ja mennyt, kertoo Hämeenlinnan Kaupunkikeskustayhdistyksen palvelupäällikkö Sari Hagemeier.

– Onneksi tilanne ei ole tämän pahempi. Lopettaneita yrityksiä on kuitenkin melko vähän.

 

Alituiset muutokset viestivät Hagemeierin mielestä uusien yritysten varovaisuudesta, joka liittyy kauppakeskus Linnan kohtaloon.

– Kun sieltä ei enää jatkossa voi vuokrata uusia liiketiloja, sen tyhjiä tiloja ei myöskään lasketa mukaan elinvoimalaskelmaan. Se muuttaa tulosta radikaalisti, joten ensi vuonna Hämeenlinnan luvut ovat ihan erilaiset.

Hagemeierin mukaan kauppakeskuksen tyhjyys on heijastunut negatiivisesti koko keskusta-alueeseen. Hän uskoo, että murheenkryyni Linnan purkupäätös ja epätietoisuuden poistuminen siivittävät Hämeenlinnan keskustaa uuteen nousuun ”Goodmanin jälkikaaoksesta”.

– Jos keskustan halutaan pysyvän elossa, sitä pitää myös käyttää. Jokainen pystyy vaikuttamaan asiaan omilla valinnoillaan, hän vinkkaa Hämeenlinnan asukkaille.

Hagemeier pitää keskusta-alueen isona haasteena keskustan ja Goodmanin yhteyden tiivistämistä. Koko kaupunkikehityksen avainkysymys on uusien asukkaiden saaminen.

 

Hagemeierin mukaan Hämeenlinnaa kiinnostaa elinvoimalaskelmissa lähinnä oman kaupungin muutosten seuraaminen ja sisäinen vertailu, ei niinkään valtakunnallinen vertailu.

– Luvuista pystytään näkemään helposti tiettyjä asioita, joihin voidaan reagoida, esimerkiksi se, mistä liikkeitä lähtee ja mihin niitä tulee.

Kaupunkikeskustojen ongelmat ovat monessa paikassa hyvin samanlaisia ja liittyvät tyypillisesti siihen, että etäämmälle rakennettujen kauppakeskusten veto on jättänyt keskustat autioiksi.

– Riihimäelläkin on ollut meneillään tietynlainen käymistila. Toivottavasti myös siellä päästään eteenpäin keskustan kehittämisessä, Hagemeier sanoo.

Elinvoimalaskelmassa oli mukana 34 keskusta-aluetta ympäri Suomea.

Eniten elinvoima kasvoi vuodessa Oulussa, Tampereella ja Espoossa. Keskikokoisten kaupunkien ryhmästä positiivisesti erottui Hyvinkää. HäSa

Tuoreimpia artikkeleita