Kanta-Häme Hämeenlinna

Yrjön tarinoita: Hämeenlinnan keskustassa on uitu jo 1880-luvulla

Ainahan Hämeenlinnassa on uitu, mutta tiesitkö, että uimahuoneita oli jo yli sata vuotta ennen ensimmäistäkään uimahallia?
Rauhankadun uimalaitos avattiin 1911. Vasta, kun Ahvenistolle valmistui 1950 maauimala, hiljeni keskustan uimapaikka. Kuva: x
Uimahuoneessa uitiin yli 40 vuotta Hämeenlinnassa. Vasta, kun Ahvenistolle valmistui 1950 maauimala, hiljeni keskustan uimapaikka. Kuva: x

Järvien kaupungissa on aina uitu, mutta keskustassa on haluttu uida nimenomaan uimahuoneissa, eikä liota rantavedessä. Rannat olivat epäsiistejä, sillä Vanajavedessä uitettiin, juotettiin ja pestiin myös hevosia ja kodin likapyykkejä.

Ensimmäiset tynnyrien varassa kelluvat uimahuoneet avattiin Hämeenlinnassa jo 1880-luvulla. Asukkaiden rakentamat huoneet toivat kaupunkilaisille pientä lisätuloa. Niitä oli eniten Viipurintien sillan vieressä sairaalaa vastapäätä.

Uimahuoneet olivat pieniä ja niissä oli jaettu miesten ja naisten vuorot. Miehet saivat uida varhaisesta aamusta myöhäiseen iltaan, mutta naisille oli varattu vain pari keskipäivän tuntia.

Samoihin aikoihin Hämeenlinnassa avattiin Hämeensaaren kylpylaitos vuonna 1878. Mainoksista päätellen laitos toi pikkukaupunkiin mannermaisen modernin tuulahduksen:

“Laitoksessa on joka päivä tarjonna kaikenlaisia kylpyjä, joita vesiparannuslaitoksessa käytetään, kuin myös kylpyjä lääkkeitten kanssa. Sähkövoimaa käytetään tarpeellisissa tapauksissa, ja keuhkotautisille pidetään tarjonna taajennettua ilmaa. Erilaisia mineralivesiä on myöskin saatavilla.”

Kovin pitkään ei laitoksessa voitu ottaa kylpyjä lääkkeiden kanssa. Kylpylä nimittäin paloi muutaman vuoden toimittuaan maan tasalle. Sammutustöitä vaikeuttivat rakennuksen ympärille kohonnut tulvavesi ja tulvan ympäriinsä levittämät halkopinot.

Hieno uimalaitos vuodelta 1911

Vuosi 1911 oli hieno vuosi. Ensin olivat yleiset laulujuhlat ja sitten Rauhankadun päässä avattiin ennen näkemättömän hieno uimalaitos.

31 metriä pitkässä ja 12 metriä leveässä laitoksessa oli kaksi 12 metrin uima-allasta. Laitoksessa oli kaksi kolmikerroksista hyppytornia. Uimapuvut vaihdettiin päälle erillisessä hytissä, joita oli kaikkiaan kahdeksan. Innokkaimmat uimarit ja auringonpalvojat, esimerkiksi W. Schmausser ja Fritz Wetterhoff olivat ostaneet uimakoppiin pääsylipun koko vuodeksi.

Yrjö Vihervuori kulutti muiden kaupungin nuorten kanssa päiviään uimahuoneella korttia pelaten ja sanomalehtiä lukien. Nuoret miehet seurasivat tarkasti muita uimareita.

“Siellä näki usein tunnetun hämeenlinnalaisen kirjakauppias Enok Rytkösen, joka oli paitsi hyvä uimari myös uimahyppääjä. Hän uskalsi hypätä uimahyppytornin viimeiseltä tasanteelta pää edellä vaikka olikin jo ikämies. Veteraaniuimari Rytkönen suoritti vielä vanhoilla päivillään uimamaisterin tutkinnon. Rytkönen oli niitä harvoja hämeenlinnalaisia joka siihen aikaan jo harjoitti avantouintia. Hän hankki uimalaitokselle erääseen uimakoppiin kamiinan, jonka lämmössä itseään lämmitteli avantouinnin jälkeen”

Uimalaitoksella kävi ahkerasti myös leipurimestari Fr. Möller, joka oli melkein yhtä lihava kuin pitkäkin. Kerrotaan, että hän kelluessaan nukahti usein. Ei ollut mikään ihme, että Möller monasti heräsi vasta vastakkaisella rannalla Kantolassa. Tuuli ja laineet kun olivat kuljettaneet hänet sinne.

Vasta Ahveniston allas syrjäytti

Uimalaitos oli ahkerassa käytössä ja sen toiminta antoi lähtölaukauksen muun muassa uimakoulun perustamiselle Hämeenlinnaan. Vuonna 1912 perustettu uimaseura ehtikin pitää laitoksella uimakursseja, jotka olivat tavattoman suosittuja.

Uimalaitos oli käytössä vuosikymmeniä. Vasta kun Ahvenistolla avattiin maauimala vuonna 1952, purettiin hyvin palvellut laitos pois ja uimaseura siirsi toimintansa keskustasta Ahvenistolle.

Hämeensaaren Vanhan kentän ja Hämeenkaaren lähelle suunniteltiin vuonna 1970 kahdeksanratainen uimahalli, joka avattiin yleisölle vuonna 1976. Uimahalli remontoitiin täysin 2000-luvun alkupuolella, ja viimeisin remontti valmistui toissa vuonna. HäSa

 

Juttusarjassa kerrotaan tapahtumista, joihin viitataan Yrjö Vihervuoren arkistoissa.