Toimitukseen tulee ajoittain yhteydenottoja ja juttutoiveita siitä, miten Aulangonjärven yli vedetty ilmasähköjohto pilaa kansallismaiseman. Todennäköisesti aiheesta on kirjoitettu useammankin kerran sen jälkeen, kun johto rakennettiin vuonna 1938.
Kärmeskallioilta kohti Papinniittyä veden yli vedetty johto on osa Fingridin kantaverkkoa. Maankäyttöpäällikkö Ilkka Alm Fingridiltä kertoo, ettei kantaverkkoa ole maakaapeloitu metriäkään missään Suomessa.
Almin mukaan tämä johtuu siitä, että kantaverkon pitää olla mahdollisimman käyttövarma ja helppo huoltaa.
– Maakaapelin vikapaikan etsintä ja korjaus olisi huomattavasti hankalampaa ja kalliimpaa, Alm kertoo.
Perustelu on sinänsä hämmästyttävä, koska jatkuvasti nousevia sähkönsiirron kuluttajahintojahan on jo pitkään perusteltu sähköyhtiöiden velvoitteella vetää verkot käyttövarmasti maan alle. Kallistahan sellainen kaivelu on.
Tällaisia sähköyhtiöiden omistamia jakelujohtoja on toki huomattavasti enemmän kuin kantaverkkoa, ja metsien ja ryteikköjen läpi vedetyn ilmajohtoverkon ympäristön huolto vaatii paljon työtä.
– Kantaverkon reiteillä esimerkiksi puustoriskiä ei ole, koska puustoa ei missään nimessä päästetä kasvamaan kovin pitkäksi, Alm sanoo.
Kantaverkon vanhat puupylväät uusittiin noin vuosi sitten. Tuolloin sähkölinjasta teetettiin ympäristöselvitys, johon pyydettiin lausunto elyltä, Hämeenlinnan kaupungilta ja Hämeen liitolta. Selvityksen mukaan linjalle paras paikka oli siinä, mihin se on aikoinaan vedetty.
Ilkka Alm sanoo sinänsä ymmärtävänsä ihmisten ihmetyksen, miksi kantaverkko massiivisine pylväineen on vedetty juuri järvimaiseman yli.
– Eihän sellaista nykypäivänä edes harkittaisi, vaan mentäisiin suosiolla metsän kautta. Linjan siirto olisi kuitenkin mahdoton tehtävä. Ei sitä voi asuinalueidenkaan yli vetää.
