Kanta-Häme Hämeenlinna

Hämeenlinnan kirje: Ludekammoisten on täällä kesämökkien valtakunnassa hyvä muistaa, että lepakkokin ansaitsee kunnioituksesi

Kuva: Lukijan kuva
Pökertynyt lepakko lensi hämäläismökin saunaan ja pökertyi vesisaavikamppailusta. Lepakko toipui, saavi pestiin. Kuva: Lukijan kuva

Loppukesän iltoina Hämeenlinnankin taivaalla voi nähdä lentävän tuota siivekästä nisäkästä, tutummin lepakkoa. Etelä-Suomessa lepakot ovat yleisiä, eikä Kanta-Häme tässä ole millään tavalla poikkeus.

Muutaman vuoden takaisen lepakkokartoituksen mukaan lepakot viihtyvät ja syövät kantakaupungin alueella Kantolanniemessä sekä varsinkin lenkkeilijöiden suosimassa Varikonniemessä, ja kaupungin luontotietäjien mukaan suosio sen kuin säilyy. Mikäs siellä viiksisiippojen ja pohjanlepakoiden on syödä ja lisääntyä, kun on autioita rakennuksia, joiden välikatoissa viihtyä.

Kuva: Esko Tuovinen
Kaupungin teettämän selvityksen mukaa lepakot viihtyvät Hämeenlinnassa varsinkin Varikonniemessä. Kuva: Esko Tuovinen

Paino on tässä sanalla autio. Lepakoihin liittyy myös hieman kutiava kulma, nimittäin luteet. Luteet ovat lepakoiden luontainen loinen, ja Luonnontieteellisen keskusmuseon suunnittelijan Ville Vasko mukaan luteet ovat levinneet ihmisiin juuri siipinisäkkäistä. Eivätkä lepakot katso, onko kohde autio vai jonkun kesämökki.

Ja mökkejähän Hämeenlinnassa riittää. Jos oikein ylisanoja haluaa käyttää, niin pienen valtakunnan verran.

Omin nokin ei kannata lähteä myöskään ludepelkoisten häätämään lentäjiä kattorakenteista. Lepakot ovat äärimmäisen suojeltuja, ja pahimmillaan voi mennä sörkkimään lepakon lisääntymisaluetta. Siihen pitäisi olla erikseen viranomaisen lupa.

Vasko toteaakin, että lepakonmentävät reiät voi tilkitä vasta talvisaikaan, kun siipiveikot viihtyvät kuivissa luolissa ja kivenkoloissa.

Joten jäitä hattuun ja luvat kuntoon. Keskusmuseon biologi muistuttaa, että lepakot ovat luonnolle myös hyödyksi.

 

 

 

 

Päivän lehti

24.9.2020

Fingerpori

comic