Kanta-Häme

Hämeenlinnan kirje: Hyppyrimäen monttuun kesäksi lunta, jos olisi lupa ja rahaa

Lumen siirron hiihtoreitille on arvioitu maksavan noin kymppitonnin. Muitakin kuluja tulisi, vaikka talkootyötäkin tarvitaan. Lopulta kysymys on poliittisesta tahdosta.
Kyllä Ahvenistolla lunta on! (Kun kuvakulman oikein asettelee.) Jos lupa ja rahaa saadaan, saatetaan alkaa säilöä lunta kesän yli hyppyrimäen montussa. Kuvat: Veli-Matti Virtanen

Ahveniston moottoriradalla on ollut väljää. Ei talvea, ei latua.

Ennätyssurkeaa on ainakin erään intohimohiihtäjän harjoituspäiväkirjan mukaan. Se kertoi, että viime vuosikymmenellä motarille pääsi sivakoimaan aina viimeistään loppiaisena, ja vuonna 2016 peräti 12. marraskuuta.

Mutta kuuluu hyvääkin: ulkoliikuntapaikoista vastaavat tahot ovat tiettävästi ihan vakavasti ja halulla pohtineet ja selvitelleet mahdollisuuksia saada Hämeenlinnaankin säilölunta – sitä, jota levittävät ”ensilumen” laduilleen jo monet kunnat, kuten Valkeakoski ja Lempäälä.

Mahdollisilla pakkasilla lunta tykitettäisiin kasapäin, peitettäisiin se sahanpurulla ja syyskylmien tultua levitettäisiin baanalle.

Säilöntäpaikkakin on Hämeenlinnassa jo katsottu: lumivarasto tulisi hyppyrimäen monttuun.

Hauska detalji on, että ely-keskukselta on jouduttu anomaan paikalle lupa, koska se on Natura-aluetta. Toistakaan paikkaa ei ole logistisesti järkevältä säteeltä löytynyt.

Ulkoliikuntamestari Tomi Nurmella on ratkomista siinäkin ongelmassa, että lumi täytyy tykittää säilöpaikalla. Se taas vaatii veden ja sähkön virittelyä. Moottoriradan kesäkäyttökin hankaloittaa.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen:

Kuluneen viikon lopulla moottoriradan varikon tykkilumitilanne näytti näin lohduttomalta.

Kuluja tulee – mutta onko kallista vai ei?

Kulujen laskeminenkaan ei ole ihan yksinkertaista. Lunta säilövissä kunnissa on heitelty julkisuudessa 10 000-30 000 euron kustannuksia. Eri paikoissa kuitenkin lasketaan yhteen eri kuluja.

Osa laskee vain ylimääräiset ajokulut, eikä esimerkiksi huomioi lisääntyneitä työtunteja tai työntekijöiden työmäärää ylipäätään. Silläkin on merkitystä, onko talkooporukkaa mukana vai tehdäänkö kaikki omana työnä.

Vesi ja sähkö maksavat. Kuten myös puru, jota vaadittaneen tuhatkunta kuutiota.

Lunta on laskettu tarvittavan vähintään 2 800 kuutiota. Sen siirtäminen hoituu noin 280 kuorma-autollisella.

Ajot ja kauhakuormaajan kulut – eli pelkkä lumen siirto reitille – ovat yhteensä kymppitonnin luokkaa.

Hiihtobaana näyttää Apparalta nyt tältä. Koko viime vuosikymmenellä ei ollut yhtä onnetonta tilannetta.

Seuraavaksi palaveerataan seurojen kanssa

Hiihtoseurat ovat Hämeenlinnassa tehneet omia suunnitelmiaan. Tämän kuun lopussa kaupungin edustajat palaveeraavat seurojen kanssa. Suunnitelmia vertaillaan.

Niin kiitettävän aktiivista kuin täällä talkooväki onkin ollut, ei säilölumiprojektia voi jättää kaupungin näkemyksen mukaan kokonaan talkootyön varaan.

Vähäisin vastus ei ole kaupungin rahapula. Tämän vuoden budjetissa ei ole säilölumelle senttiäkään.

Toivottavasti poliittiset päättäjät löytävät säästökohtia vaikkapa joistakin joutavista hankeprojekteista sen verran, että lumen säilöntä toteutuisi.

Nyt olisi tilaisuus nostaa kunnolla Apparan profiilia. Vaikka tekolatuja on ollut jo vuosia muualla, olisi tämä meidän virityksemme vallan verraton: vähissä ovat paikat, joissa on ampuma-aluekin ihan vieressä.

Osoitettaisiin, että ollaan sentään myös hiihtokaupunki. Kuten tekivät Hämeenlinnan Hiihtoseuran naiset taas tällä viikolla Vantaan kisoissa.

Lue myös: Lumeton alkutalvi huolettaa hiihtoväkeä (1.1.2020)

Päivän lehti

25.2.2020