Kanta-Häme

Hämeenlinnan kirje: Saadaankohan kaupunkiin ensimmäinen joutsenmerkitty koulu?

"Tuli kerralla hyvä", sanoi Hyvinkään kaupunginjohtaja, kun Suomen ensimmäinen joutsenmerkitty päiväkoti valmistui.
Vuorentaan uusi koulu tarvitaan, koska sisäilmaongelmista kärsineestä päärakennuksesta (taustalla) jouduttiin luopumaan. Mutta saako uusi koulu joutsemerkin?

Joutsen lehahtanee huomenna maanantaina Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston istuntosaliin.

Esityslistalla on muun muassa päätöksen tekeminen Vuoreentaan uudesta koulusta. Vihreät ovat ainakin alemmissa päätäntäportaissa saaneet läpi esityksensä, että uuden koulun hankkeessa huomioitaisiin joutsenmerkin vaatimukset.

Sivistys- ja hyvinvointilautakunta päätyi äänestyksen jälkeen lopulta muotoiluun: ”tarjouskilpailun jälkeen tulisi mahdollisuuksien mukaan huomioida vastuullisuutta korostavat sertifikaatit kuten pohjoismainen joutsenmerkki”.

Kaupunginhallitukselle asian esitelleen apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuon ehdotuksesta joutsen oli lentänyt pois. Sen sijaan ehdotettiin, että ”hyödynnetään mahdollisuuksien mukaisesti kierrätyskalusteita”.

Lopulta kaupunginhallitus kuitenkin otti sertifikaatit joutsenmerkkeineen mukaan päätökseensä – jopa ihan erilliseksi kohdaksi.

Kouluinvestoinnin päättää siis valtuusto. On koko lailla varmaa, että joutsen merkitään lopulliseenkin päätökseen. Tokkopa kovin moni tohtii hyvää asiaa vastustaa.

Mutta mikä ihmeen joutsenmerkki?

Hämeen Sanomat kertoi kesällä 2017 hyvinkääläisestä päiväkodista, joka ensimmäisenä suomalaisena lasten pesänä sai joutsenmerkin. Tämä ympäristömerkki todellakin voidaan myöntää tuotteiden ja palvelujen lisäksi rakennuksille – jos kriteerit täyttyvät.

Vaatimukset koskevat esimerkiksi rakennuksen energiankäyttöä ja rakennusmateriaaleja. Erityisen puhuttelevaa näinä aikoina on se, että terveydelle haitallisia aineita ei rakentamisessa saa käyttää. (Toisaalta ihmetyttää, miksi ne olisivat sallittuja missään rakentamisessa.)

Päiväkodin henkilökunta ihasteli, kuinka raikkaana sisäilma pysyy. Kaupunginjohtajan mukaan rakennuksesta tuli ”kerralla hyvä.”

Joitakin lisätonneja merkki maksaa, mutta jos tulee laakista hyvä, niin maksakoon.

”Talousohjattua rakentamista”

Jo yli neljä vuotta sitten Hämeenlinnan valtuusto edellytti, että investointikohteiden suunnittelussa on erityisesti huomioitava kustannustehokkuus ja että tilat rakennetaan perustasoisiksi, yksinkertaisiksi ja monikäyttöisiksi.

Rakennusten ei siis tarvitse olla yksilöllisiä. Turvalliset vakioratkaisut riittävät. Nyt talouskurimuksen aikana olisi hyvä alkaa pitämään kiinni tästä. Arkkitehtoniset hienoudet ovat kivoja, jos niihin on varaa.

Valtuusto myös halusi hyödynnettävän ”esimerkiksi talousohjattua rakentamista.”

Tuo oli mielenkiintoinen muotoilu. Talousohjattu rakentaminenhan on nimenomaan rakennuskonserni Lehto Groupin lanseeraama ja käyttämä slogan. Viime aikoina yhtiön oma talousohjaus tosin ei ole mennyt ihan putkeen. HäSa

Lue myös: Ei viipalekoulua: Oppilaat pääsevät uuteen Vuorentaan kouluun vasta parin vuoden päästä (31.1.2020)

Päivän lehti

4.12.2020

Fingerpori

comic