Kanta-Häme

Hämeenlinnan kirje: Sibeliuksen metsän teräsportaista poistetaan vaaranpaikat

Sibeliuksen metsässä on ensi keväänä entistäkin turvallisempaa liikkua, kun Kärmeskallion teräsportaisiin tehdään putoamissuojat. Kuva: Veli-Matti Virtanen

Aulangonjärven rannasta ylös Sibeliuksen metsään nousevat portaat saavat kaiteisiinsa keväällä lisää terästä.

Noin vuosi sitten valmistuneissa portaissa on heikompaa huimannut ja pienempää pyörryttänyt. Sen verran avonaiset ne ovat. Nousua ylös, komeille kallioille tulee kymmeniä metrejä.

Kaupunki on tilannut paikalliselta metallialan osaajalta, Markku Juselius oy:ltä portaisiin putoamissuojaukset. Hinta on noin 27 000 euroa.

Teräsportaat laskeutuvat – tai nousevat, suunnasta riippuen – jyrkästi Aulangonjärven rannassa. Kuva: Veli-Matti Virtanen

Turvallisuutta parannetaan, jottei vaan sattuisikaan mitään

Tiettävästi kukaan ei ole ehtinyt portaiden kaiteen alta pudota. Ei ainakaan niin pahasti, että tieto olisi kiirinyt kaupunkirakenteen vastaavan mestarin korviin.

Suojaus tehdään ihan kaupungin omasta aloitteesta. Viranomainenkaan ei ole portaisiin silmiään iskenyt.

Kun Sibeliuksen metsän retkeilypolku opastauluineen virallisesti avattiin elokuussa 2018, oli tiedossa, että rannan nuotiopaikalta tarvitaan portaat.

Suojelusta oli kysymys silloinkin. Luonnonsuojelualueen suosio oli jo sen verran suuri, että herkkä kalliorinne kului uhkaavasti.

Kärmeskallion juurelta avautuu talvellakin rauhoittava näkymä Aulangonjärvelle. Kuva: Veli-Matti Virtanen

Ei mitään rumaa kanaverkkoa

Luontoa haluttiin suojella myös ulkonäöllisesti. Siksi portaista tehtiin ”aukkoiset”, ilman umpinaisia pintoja.

Uudet suojatkin tehdään teräksisestä, kiinteästä ”verkosta”, ei mistään halvasta kanaverkosta. Samanmoiset on tulossa Ahveniston kuntoportaisiin, jotka valmistunevat vihdoin tammikuussa.

Kaupunki muuten puhuu Kärmeskallion portaista. Esimerkiksi Geologisen tutkimuskeskuksen Suomen geologisessa kartassa portaat vievät Levonkalliolle – ja Kärmeskallio(t) jää(vät) kaakkoispuolelle.

Joissain kartoissa tosiaan puhutaan monikossa Kärmeskallioista tai Käärmekallioista, niin että Levonkallio on osa niitä. Ota tästä sitten selvä.

Pääasia on, että nimen kanssa ei voi mennä metsään, kun vaan menee sinne ihanaan metsään. Siellä ei nimillä ole väliä.HäSa

Lue myös: Jukka-Pekka Flander visioi Sibeliuksen Metsän jo lukioikäisenä – hänelle Aulangon metsistä löytyvät taistelutantereet ja metsäkirkko (2.12.2018)

Lue myös: Retkeilybuumin varjopuolena luonto on kovilla – Levonkalliolta laskeva tallattu maa saa elpyä portaiden alla (21.10.2018)