Kanta-Häme

Hämeenlinnan kirje: Taidemuseo selvittää, voiko kansakoulun isä siirtyä valvomaan Kaurialan uutta koulua

Hämeenlinnassa syntyneen Uno Cygnaeuksen muistomerkin siirtoa Torikadun varrelta toisaalle lähiympäristöön pohditaan. Kuvat: Pekka Rautiainen

Kaurialan uuden yläkoulun suunnittelu on loppumetreillä. Alkusyksyllä ratkeaa, millaista pytinkiä lähdetään tekemään.

Valtavaa tonttia uudelleen jäsenneltäessä on alettu pohtia myös Uno Cygnaeuksen muistomerkin siirtämistä Torikadun varresta uuden koulun yhteyteen.

Kuinkahan lähelle koulua teos mahdetaan uskaltaa siirtää?

Työuransa pappina aloittanut Cygnaeus nimitettiin vuonna 1861 kansakoulujen ylitarkastajaksi. Kouluihin hän teki usein yllättäviä pistotarkastuksia.

Siirto ei ole kirkossa kuulutettu

Julkisessa tilassa olevien taideteosten siirto ei ole koskaan mikään itsestään selvyys. Mukana selvittelyissä on asiantuntijana Hämeenlinnan taidemuseo.

Tarkkaan harkittavina ovat muun muassa turvallisuuskysymykset, teoksen kunto ja vahvat tekijänoikeudet.

Siirrosta päätettäessä painaa sekin, muuttuuko taideteoksen ympäristö niin paljon, että myös teoksen suhde siihen muuttuu. Voi olla myös teoksen etu, että se saa luonteelleen paremmin sopivan uuden paikan.

Kuka on pöllnyt i-kirjaimen Unon mustomerkstä?

Kansakoulun isä on Hämeenlinnan poika

”Suomalaisen kansakoulun isä” syntyi Hämeenlinnassa 210 vuotta sitten.

Harry Kivijärven käsialaa oleva muistomerki valmistui vuonna 1965. Se oli hänen ensimmäinen abstrakti veistoksensa.

Suuren yleisön tuntemaksi – ja arvostelemaksikin – Kivijärvi tuli 11 vuotta myöhemmin, kun hän voitti presidentti J. K. Paasikiven muistomerkin suunnittelukilpailun.

Kahdesta mustasta, sileäksi hiotusta kivipaadesta koostuva Itä ja länsi sijaitsee Helsingissä Paasikivenaukiolla, Mannerheimintien varrella.

Kivijärven tekemä on myös Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä seisova Urho Kekkosen hautapaasi, vuodelta 1987. HäSa

Päivän lehti

10.8.2020