Kanta-Häme

Hämeenlinnan kirkkoon on tekeillä kuoro-ooppera, joka rikkoo perinteisiä rajoja

Hämeenlinnan kirkossa voi syksyllä kokea liki kaksimetristen munkkien, nunnien ja kapinoivien talonpoikien jylhän kuoroesityksen.

Jotta päätä ei liikaa huimaisi, ovat mukana myös uskonpuhdistaja Martti Luther ja hänen sielunvihollisensa paholainen.

Vuosi 2017 on reformaation merkkivuosi, jonka kunniaksi Hämeen kulttuurirahaston kärkihankkeena rakennetaan audiovisuaalista esitystä nimeltä Tohtori Lutherin kamppailut.

Luther muistetaan saksalaisena pappina ja teologina, joka naulasi 95 teesiä Wittenbergin kirkon oveen 500 vuotta sitten.

– Esitys yhdistää tarinan taiteen eri muodoin Lutherin kamppailusta aikansa valtarakenteita sekä omia epäilyksiä ja itsesyytöksiä vastaan, ohjaaja Taina Maria Savimäki kertoo.

Lavalla nähdään noin sata laulajaa Vox Vanajae ja nuorten Vox Aurora -kuoroista Ismo Savimäen johtamina.

Puolet esiintyjistä on kaapuihin puettuja nukkien päitä, joiden takana on nuorisokuoron jäseniä.

– Vaikka mukana on nukkeja, kyse ei ole lastenteatterista, Ismo Savimäki huomauttaa.

Loimalahden leirikeskuksessa oli hektistä ja äänekästä kuin sairaalan akuuttiosastolla, kun Vox Auroran nuoret harjoittelivat ja askartelivat.

Tekeillä oli noin 50 nukenpäätä, jotka nähdään syksyllä valmistuvassa kuoroteoksessa.

Ohjaajana heillä oli – kuka muukaan – kuin nukketeatteriguru Hannu Räisä Hämeen Kuninkaallisesta Nukketeatterista.

– Jo keskiajalla nukketeatterilla arvosteltiin vallanpitäjiä. Nukeilla korvattiin ihmisnäyttelijät poliittisista, sosiaalisista tai taloudellisista syistä. Myös kirkko käytti nukketeatteria tehokeinona Raamatun kertomusten esittämiseen. Käyttötarkoitus oli leikkisästä vakavaan, Räisä kertoo.

Loimalahdessa nukkien päitä veisteltiin urakalla, toista samanmoista leiriä ei enää tule.

Kun muoto oli kohdillaan, saivat nuket ihon paperimassasta. Enää puuttuvat kaavut ja hiukset.

Kun puolet askartelivat, puolet olivat lauluharjoituksissa.

Esityksessä mukana olevilla nuorilla on nyt lupa siirtyä toiseen rooliin laulaessa, Savimäet sanovat.

– Mukana on myös aika rajuja aineksia. Anarkistisilla talonpoika-nukeilla on kuokkia, seipäitä, viikatteita ja muuta turvallista, Taina Maria Savimäki naurahtaa.

Kirkon mukaan pelastukseen pääsi tekemällä hyviä tekoja. Luther huomasi, että ihmisen on vaikea päästä irti perussynnistä eli itsekkyydestä.

Ismo savimäki uskoo, että paitsi kuorolaiset, myös katsojat saavat Lutherista uutta perspektiiviä esityksen kautta.

– Luostarielämälle uskoutunut Luther pohti, miten löytää armollisen Jumalan eli minkä puolesta itse voisi taistella.

Esitys on oma teoksensa, noin 20-sivuinen libretto, joka on käsikirjoittaja Eila Kostamon käsialaa.

– Hän on tehnyt tarkkaa työtä ja tarkastuttanut tekstin jopa piispa Eero Huovisella, että faktat ovat kohdallaan, Savimäet kertovat.

Kirkko muuntautuu esityksen ajaksi keskiajalle. Tilat valaistaan teatterivalotekniikalla ja seinille projisoidaan varjokuvia.

Kuoron ja nukkien lisäksi lavalla nähdään tanssitaiteilijoita ja näyttelijöitä, Antti Kemppainen Lutherina ja Miikka Anttila paholaisena. Rumpusarjaa takoo eri säveltasoilla Antti Polameri.

Räisän kanssa esityksen visuaalisista lavasteista vastaa Tuire Toivola. Tekniikka on Veikko Pullin käsialaa.

– Hanke rikkoo perinteisen kirkkokonsertin rajoja. Siinä on oma taikansa, ohjaaja Savimäki hymyilee.

Teos on vielä muovautumisvaiheessa, varsinaiset harjoitukset alkavat loppukeväästä.

– Samalla päätetään, tehdäänkö esityksestä kiertue. Ensi-ilta on Hämeenlinnan kirkossa 7. lokakuuta ja toinen esitys seuraavana iltana. HäSa

Päivän lehti

19.1.2020