Kanta-Häme

Hämeenlinnan konnat ovat Tapani Baggen sydäntä lähellä

 

Kaupungin kulttuuripalkinnon saanut Tapani Bagge palaa seuraavassa kirjassaan kotikaupunkinsa alamaailmaan. New Yorkin kovimman G-miehen seikkailut tekivät Tapani Baggesta ammattikirjoittajan, vaikka kynäily olikin tuttua puuhaa jo pienestä pitäen.
 
– Kirjoitin ensimmäisen kirjani jo 12-vuotiaana ja se julkaistiin jatkosarjana Keski-Uusimaa lehdessä, Keravalla syntynyt Bagge muistelee.
 
– Sain siitä 80 markkaa ja huomasin, että tällähän tahkoaa rahaa. Lukioikäisenä otin yhteyttä Seppo Tuiskuun, joka toimitti sekä kirjoitti Jerry Cottoneita ja lähetin hänelle 10 liuskan näytetekstin. Kymmenen vuotta siinä sitten vierähti.
 
Ensimmäinen Jerry Cotton -rikostarina ilmestyi Saksassa vuonna 1954 ja Suomeen sarja rantautui 1961. Alkuteokset olivat kirjallisesti ja juoneltaan kehnoja, joten suomalaiset toimittajat alkoivat alusta lähtien muokata tarinoita ja myöhemmin kirjoittivat niitä kokonaan itse. Bagge kirjoitti vuodesta 1983 lähtien kuutisenkymmentä Cotton-seikkailua ja siinä sivussa noin 30 kirjaa Finn West -tarinoita.
 
– Cottoneissa minua kiehtoivat kieli, huumori ja toiminta. Niissä kirjoissa käytetty maanläheinen tyyli on säilynyt tekemisessäni tähän päivään asti.
 
– Ehkä nykyinen tuotteliaisuuteni perustuu noihin aikoihin, jolloin tekstiä piti tuottaa 10 liuskaa päivässä. Yritin kyllä kokeilla jotain taiteilijaelämää ja sen lieveilmiöitä, mutta eihän siitä mitään tullut. Kirjoitan edelleenkin vähintään 5 liuskaa päivässä.
 
Ylietsivä Mujunen
Bagge on tuottelias kirjoittaja, jonka työpöydältä on lähtenyt maailmalle 15 rikosromaania, lasten ja nuorten kirjoja, kuunnelmia, näytelmiä ja tv-sarjojen käsikirjoituksia. Tuorein rikosromaani, viime vuonna julkaistu Musta Pyörre, jatkoi sota-aikaan sijoittuvaa historiallista sarjaa.
 
– Historia on aina kiinnostanut, mutta taustatyön määrä pelotti minua pitkään, Bagge tunnustaa.
 
– Sarjan ensimmäinen romaani Valkoinen hehku sijoittui Hämeenlinnaan ja vuoteen 1938, jolloin kansalaissodan muistot olivat vielä pinnassa. Olin tehnyt juuri Kekkosesta sarjakuvakäsikirjoituksen, jonka takia jouduin lukemaan noin tuhat lähdeteosta, joten hänen murhayrityksestään tuli sivujuoni kirjaan.
 
Sarjan neljäs romaani, valvontakomission aikaan sijoittuva Punainen varjo ilmestyy tänä vuonna. Kirjan päähenkilö on Valpon ylietsivä Mujunen.
 
– Mujunen oli ensimmäisessä kirjassa vain yksi henkilöistä, mutta sitten hän kaappasi jotenkin mielenkiintoni, Bagge kertoo.
 
– Hänen hahmonsa perustuu osaltaan ukkiini, joka oli kansalaissodassa valkoisten puolella ja mukana Aunuksen retkellä. Toinen Mujusen esikuvista on Valpon tutkija Freedy Kekäläinen, joka muisteli värikkäitä kokemuksiaan vielä 1980-luvulla.
 
Kasvot kaupungilla
Seuraavaksi kirjailija aikoo palata Hämeenlinnan alamaailmaa käsittelevään sarjaansa, jonka kuudes romaani Kummisedän hautajaiset ilmestyi vuonna 2008.
 
– Kun nämä hahmot tuli aikanaan luotua, rupesivat ne elämään omaa elämäänsä. Välillä olen näkevinäni jonkun heistä kaupungilla ja hyvä, etten mene moikkaamaan, Bagge naurahtaa.
 
– Aika paljon olen haastatellut sekä poliiseja että konnia ja usein laitapuolen kulkijat tulevat juttelemaan kokemuksistaan, joista on tullut sekä tarinoita että henkilöitä kirjoihin.
 
Hämeenlinna Noir -sarjan kirjoissa hyvän ja pahan rajat ovat kaikkea muuta kuin selkeät.
 
– Tuon esiin konnien näkökulmaa. Minulla oli Keravalla kavereita, jotka sitten myöhemmin valitsivat vaihtoehtoisen uran elämässä.
 
– Kävin pikkupoikana katsomassa enoa vankilassa, eikä sillekään ollut mitään sarvia päähän kasvanut. Ihan sama eno se oli kuin ennenkin.
 
Bagge sai kaupungin 5000 euron kulttuuripalkinnon, joka jaettiin Hämeenlinnan 374-vuotissyntymäpäiväjuhlilla Verkatehtaalla. Perusteluissa mainittiin muun muassa kirjailijan laaja tuotanto, joka karttuu kovaa vuosivauhtia. Viime vuonna Baggelta ilmestyi Musta pyörre -jännärin lisäksi neljä teosta: Lastenkirjat Urho ja aaveiden meri, Kiljusen uusi herrasväki, Tahvo ja Bella lumipyryssä sekä Konstaapeli Mutanen ja loma-arvoitus, jonka hän kirjoitti yhdessä tyttärensä Marikin kanssa. Lisäksi Bagge toimitti rikosantologian Taksi.
 
– Kiitin puheessani lautakuntaa hyvästä mausta, mutta kyllä palkinto silti ihan puskasta tuli. Olen asunut täällä 24 vuotta ja hienolta se nyt tuntui.