Kanta-Häme

Hämeenlinnan kouluverkkoon iso myllerrys

Hämeenlinnan kantakaupungin koulu- ja päiväkotiverkostoon on tulossa lähivuosina täysremontti, mikäli päättäjät innostuvat virkamiesten suunnitelmista.

Kaupunki on valmistellut lasten ja nuorten palveluverkon uudistusta. Tarjolla on kolme vaihtoehtoa, joista lasten ja nuorten lautakunnan pitäisi valita vielä ennen kesälomia yksi jatkovalmistelun pohjaksi.

Ensimmäisessä mallissa tiivistetään ja uudistetaan nykyistä koulu- ja päiväkotiverkkoa, toisessa peruskorjataan nykyiset kiinteistöt ja kolmannessa opetusta keskitetään mahdollisimman paljon Myllymäkeen opettajakorkeakoulun tiloihin.

Kaikki vaihtoehdot maksavat suurin piirtein saman verran, noin 40-50 miljoonaa euroa.

Isoja muutoksia

Ykkösvaihtoehto sisältää eniten muutoksia.

Siinä Nummen koulun tontille rakennettaisiin noin 900 oppilaan yhtenäiskoulu, joka korvaisi Luolajan ja Nummen alakoulut sekä Kaurialan yläkoulun.

Lisäksi Lyseon lukio muuttaisi Kaurialan yläkoulun tiloihin ja Lyseon yläkoulu kokonaisuudessaan Lyseonmäelle.

Kaupunki luopuisi myös Myllymäen ja Ortelan alakouluista. Myllymäen oppilaat sijoitettaisiin Seminaarin koululle, joka laajenisi 770-paikkaiseksi. Ortelan kuusi luokkaa mahtuisivat puolestaan 700 metrin päähän Tuomelaan. Kaikkiaan Hämeenlinnan yhteiskoulun kahdessa rakennuksessa opiskelisi 820 oppilasta.

Suunnitelmaan kuuluu myös Ruununmyllyn koulun laajennus tai uudisrakennus Siiriin sekä Janakkalan Harvialan koulun laajennus Hämeenlinnan Äikäälässä ja Tarvasmäessä asuvien oppilaiden tarpeisiin.

Lisäksi Miemalan ja Vuorentaan koulut peruskorjattaisiin.

Vaihtoehtoja riittää

Kakkosvaihtoehdossa koulut säilyisivät nykyisillä paikoillaan, mutta ne peruskorjattaisiin. Uudisrakennuksia tulisi kolme: Nummelle, Ruununmyllylle ja Harvialaan.

Samat uudisrakennukset sisältyvät myös kolmosvaihtoehtoon, jossa opetusta keskitettäisiin mahdollisimman tehokkaasti Myllymäkeen.

Tässäkin vaihtoehdossa peruskorjattaisiin ainakin Luolajan, Miemalan ja Vuorentaan koulut.

Tapiolassa oireillaan

Kaupunki esitteli vaihtoehtoja maanantaina medialle. Puheet keskittyivät etenkin ykkösvaihtoehtoon, vaikka kaiken korostettiinkin olevan vielä auki.

Tilaajapäällikkö Antti Karrimaa tosin toteaa, että kolmosvaihtoehdon toteuttamista haittaa se, että opettajakorkeakoulun Tapiola-rakennuksessa on todettu kunto-ongelmia.

– Valitettavasti kaikki Myllymäen tilat eivät olekaan niin terveelliset ja turvalliset kuin aiemmin luultiin. Siellä on oireiltu ja Tapiola-rakennus vaatisi remonttia. Se on laskenut intoa tilojen pysyvään käyttöönottoon, Karrimaa kertoo.

Myllymäen kiinteistöihin voisi sijoittaa esimerkiksi kaupungin museoiden varasto- ja konservointitiloja, jotka sijaitsevat tällä hetkellä Keskuskoulun tontilla. (HäSa)

 

 

Vaihtoehtoja rahoitukselle

Tilaajajohtaja Markku Rimpelä korostaa, että uudistusta tehdään lapsi-, ei organisaatiolähtöisesti.
 
– Haluamme rakentaa konsepteja, joissa lapsista on huolehtimassa mahdollisimman paljon aikuisia. Keskitetyssä mallissa samaan tilaan saadaan enemmän eri ammattilaisia, Rimpelä sanoo.
 
Päiväkotien investointitarpeet kytketään toteutettavaan palveluverkkoon.
Koulujen ja päiväkotien sijaan Rimpelä puhuukin mieluummin lasten ja nuorten palvelukeskuksista, jotka tarjoavat tiloja opetuksen ja päivähoidon lisäksi myös harrastustoimintaan. Kiinteistöissä voisi olla myös kirjastoja ja ruokalat voisivat toimia ikäihmisten ravintoloina.
 
Uudistuksen on arvioitu maksavan 40–50 miljoonaa. Pelkästään Nummen koulukeskuksen rakennuskulujen uskotaan nousevan 25 miljoonaan euroon. Näin suureen menoerään ei kaupungin lähivuosien investointibudjetissa ole varauduttu.
 
Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo kertoo, että rahoitukselle on etsitty erilaisia vaihtoehtoja.
 
– Yksi mahdollisuus on kiinteistöleasing, jossa rakennukset eivät tulisi suoraan kaupungin omistukseen. Varmasti tulemme käyttämään myös tytäryhtiötämme Hämeenlinnan palvelukiinteistöjä. Hämeenlinna on kiinnostava paikka myös yksityisille toimijoille, Isosuo sanoo.

 

 

 

Päättäjät katsovat kokonaisuutta

Maanantain tiedotustilaisuuteen osallistuneet luottamushenkilöt olivat samaa mieltä siitä, että koulu- ja päiväkotiverkolle on pakko tehdä jotain. Useimmat korostivat, että siinä yhteydessä jostain on pakko karsia.
 
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Iisakki Kiemunki (sd.) ennakoi kakkosvaihtoehdon olevan eniten kuntalaisten mieleen, koska se sisältää vähiten muutoksia nykytilaan.
 
Hän neuvoo päättäjiä tarkastelemaan lasten ja nuorten palveluita kokonaisvaltaisesti yksittäisten kouluratkaisujen sijaan.
 
– Jokainen koulu tulee puolustamaan omaa asemaansa henkeen ja vereen, mutta meidän on noustava helikopteriperspektiiviin ja katsottava kokonaisuutta, Kiemunki sanoo.
 
Myös kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) korostaa kokonaissuunnittelun merkitystä. Hänen mukaansa kaupungilla on jo monia hyviä kokemuksia ala- ja yläkoulut yhdistävistä yhtenäiskouluista.
 
– Kun lähdetään tekemään jotain uutta, jostain vanhasta on luovuttava. Vielä emme tiedä, mistä, mutta voin luvata, että prosessin jälkeen meillä on huomattavasti paremmat edellytykset lasten parempaan päivään, Rautio sanoo.
 
Lähtölaukaus seutuyhteistyölle
Myös kaupunginhallituksen jäsenet Kari Ilkkala (ps.), Lulu Ranne (ps.) suhtautuvat uudistukseen positiivisesti, vaikka toivovatkin, ettei päätöksen kanssa kiirehditä liikaa.
 
– Vaikka aikataulu on mikä on, toivon malttia istuttaa kaikki toimijat samaan pöytään pohtimaan, mitä kaikkea käytössä oleviin kiinteistöihin on mahdollista sijoittaa. Meillä on historiallinen tilaisuus luoda malli valtakunnallisen kestävyysvajeen purkamiseksi, Ilkkala toteaa.
 
Hän ja Tapio Vekka (kok.) ovat hyvillään erityisesti ajatuksesta laajentaa Harvialan koulua yhteistyössä Janakkalan kunnan kanssa.
 
– Tämä voi olla yksi avaus seudullisen palveluverkon suuntaan, Vekka toteaa.
 
Kommentteja kaivataan
Pääluottamusmies Erja Oksa julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukosta toivoo, että uudistuksessa huomioidaan myös henkilöstön mielipiteet.
 
– Ettei mennä vain seinät edellä. Ei ole itseisarvo, että iso yksikkö on aina parempi kuin pieni. Meillä on hyviä kokemuksia siitä, että pieni on kaunista, Oksa sanoo.
 
Lasten ja nuorten lautakunnan puheenjohtaja Helena Lehkonen (kok.) kaipaa lasten ja nuorten, asukasraatien sekä koulujen henkilöstön kommentteja asiaan ennen lautakunnan kokousta, joka pidetään 20. toukokuuta.
 
– Myös siitä on hyvä keskustella, miten toimintayksiköt rakennetaan. 800-900 oppilaan kouluissa tarvitaan tukea johtamisjärjestelmään, sitä ei yksi rehtori handlaa, Lehkonen pohtii.
 
Lautakunnan varapuheenjohtaja Irma Taavela (vas.) on tyytyväinen, että kiinteistöille ollaan vihdoin tekemässä jotain.
 
– Elämä on muutoksia, jotka eivät aina ole kaikille mieluisia. Meidän tehtävämme on katsoa kokonaiskuvaa, jotta kaikilla lapsillamme on terveet tilat, Taavela sanoo. (HäSa)