Kanta-Häme

Hämeenlinnan kuntavero nousee taas

Tavalliselle kaupunkilaiselle ensi vuoden budjetti merkitsee hieman nykyistä kovempaa verotaakkaa. Keskituloisen, noin 40 000 euroa ansaitsevan, rahapussissa se merkitsee noin 100 euroa vuodessa.

Jos hän harrastaa jossain urheilu- tai kulttuuriyhdistyksessä, on odotettavissa, että avustuksia irtoaa aikaisempaa niukemmin, jos lainkaan.

Kulttuurin ystäviä kouraisee se, että teatterin ja orkesterin rahoitus on suurennuslasin alla. HPK:ta rokottaa ainakin se, että kaupunginjohtajan markkinointimäärärahaa leikataan 20 000 eurolla.

Aikaa myöten on odotettavissa, että erilaiset palveluverkot muuttuvat, ehkä supistuvatkin, vaikkei päätöksiä ole vielä tehty.

Investointeihin rahan on pakko piisata, sillä niin moni koulu ja päiväkoti odottaa nyt korjausta.

Hämeenlinna jonottaa nyt ensiapupolilla hyvällä järjestysnumerolla, näin kuvaa talouden tilaa kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.).

Luonnehdinta tulee siitä, että vuosi sitten silloinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Iisakki Kiemunki (sd.) kuvaili kaupungin sätkivän ruumiskasan päällimmäisenä.

Nykyinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) uskoo tiukan tilanteen oikenevan todella tiukalla talouskurilla ja kaupunkilaisten aktiivisuudella.

Veroista kinaa

Kuntavero noussee vain prosenttiyksikön neljänneksellä ensi vuodeksi, jos Hämeenlinnan kaupunginhallituksen enemmistö saa tahtonsa läpi myös valtuustossa.

Pro Hämeenlinna -koalition puolueet kannattivat isompaa korotusta. Myös kaupunginjohtaja Timo Kenakkala esitti puolen prosenttiyksikön nostoa.

Kokoomus ja SDP kuitenkin halusivat, että veroprosentti on samassa linjassa naapurikuntien ja HHT-akselin muiden kaupunkien kanssa. Hämeenlinna korotti veroprosenttiaan myös viime vuonna,

Tämä tarkoittaa, että budjetista tulee äärimmäisen tiukka, lainamäärä kasvaa entisestään ja tulos jää alijäämäiseksi. Kaupunkilaisten pelkäämät palveluverkkojen muutokset jäänevät tuonnemmaksi.

Vastuuta kaupunkilaisille

Sosiaali- ja terveyspalvelujen integrointia ryhtyy miettimään poikkihallinnollinen työryhmä. Tarkoituksena on verrata uudelleenjärjestelyn erilaisia vaihtoehtoja ennen päätöksentekoa.

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Hannu Kärpänen kuitenkin ennusti, että palveluverkkoihin tulee muutoksia. Viime aikoina on käyty keskustelua erityisesti terveysasemien määrästä, mutta myös koulut ja kirjastot ovat olleet esillä.

Budjetti merkitsee myös sitä, että kaupungin asukkaat joutuvat ottamaan entistä enemmän vastuuta palvelluista. Sari Rautio nostaa Tuuloksen kirjaston esimerkiksi.

– Voisivatko kolmannen sektorin toimijat ottaa vastuuta ja vastaavasti saada kaupungilta avustusta? Tämä voisi näkyä myös esimerkiksi liikuntapaikkojen ylläpidossa.

Valtion toimet ovat syventäneet Hämeenlinnan talousahdinkoa. Valtionosuudet putoavat ensi vuonna 5,6 miljoonaa euroa ja uusia velvoitteita tulee noin 4 miljoonalla. Lisäksi tämän vuoden käyttömenot uhkaavat ylittyä reilulla 6 miljoonalla. Kaikkiaan budjettiriihessä oli yli 18 miljoonaa tasapainotettavaa.

Budjettiesitys jäi noin 2,4 miljoonaa alijäämäiseksi.

– Esitykseen liittyy paljon erilaisia epävarmuustekijöitä, muistutti uusi talous- ja hallintojohtaja Jussi Oksa.

Tämän hetken ennusteiden valossa plussan puolelle päästään vasta 2017. (HäSa)