Kanta-Häme

Hämeenlinnan kuuluisin murha - mitä tapahtui lehtori Ferdinand Sainiolle?

Helmikuun 24. päivänä 1892 Hämäläisessä kirjoitettiin: ”Lehtori Ferdinand Sainio nukkui täällä kuoleman uneen tänä aamuna, parhaassa miehuuden iässä, ilman mitään edellistä sairautta. Eilen hän käveli vielä terveenä kadulla”.

Aikansa kuuluisinta murhaa seurattiin lehdistössä, mutta myös paikan päällä. Hämeenlinnan raastuvan eteiseen ja kadulle kertyi kansaa istuntopäivinä tungokseen asti. Kun vartija saattoi entiseen surupukuunsa pukeutuneen rouva Sainion oikeuden eteen, seurasi utelias supina syytettyä.

On kuin lehtori Ferdinand ”Nantti” Sainion (1863–1892) murhasta vangitusta Aina Sainiosta (1871–1931) olisi tehty alusta asti syyllinen.

Oikeudessa 21-vuotiaalla naisella oli vastassaan kohujuristi Lauri Kivekäs, joka onnistui murtamaan Aina Sainion tunnustamaan tekonsa.  Aina Sainiota ei pidetty mielisairaana oikeudenkäyntipöytäkirjoissa, mutta moni piti häntä syyntakeettomana.

Lusikkansa pisti soppaan myös Hämeenlinnan lyseon lehtorina työskennelleen Nantti Sainion oppilas Eino Leino, joka kirjoitti: 

”Lehtori oli ryhdikäs, kalpea, kapeahuulinen mies, leukaan saakka napitettuine jääkäritakkeineen, rouva raukea, vartalo jokin verran aistillisesti ja hekumallisesti retkahtava, silmät vedenväriset, hymy väsynyt ja hyväntahtoinen.”

Aina Sainion leimattiin olleen jo lapsesta asti varas ja valehtelija. Hän oli lainannut miehensä nimissä rahaa paikallisilta kauppiailta vaatteita ja makeisia varten. Petostaan ei Aina Sainio koskaan kieltänytkään.

Nantti Sainio syntyi Eteläisten kylässä asuvien räätäli Anselm Saxmanin ja Johanna Ahlmanin perheeseen vuonna 1863. Koti ei ollut varakas, mutta 1884 poika valmistui ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta ja filosofian maisteriksi vuonna 1890.

Nantti Sainio tutustui varakkaan talon tyttäreen Aina Uotilaan ollessaan kotiopettajana Sahalahdella. Pari ehti tavata vain muutaman kerran ennen kuin heidät vihittiin juhannuksena 1890. He muuttivat vielä vuonna 1890 Hämeenlinnaan.

Sainiot asuivat useassa eri osoitteessa ennen kuin he asettuivat Niittykatu 1:een. Nantti Sainio sai lyseosta viran latinan ja kreikan kielten vt. lehtorina. Pianonsoittoa aiemmin opettanut Aina Sainio jäi hoitamaan kotia ja seuraavana vuonna syntynyttä Kyllikki-tytärtä.

Aikalaiset ovat todenneet, että pariskunta vaikutti onnelliselta, vaikka he nukkuivatkin eri huoneissa. Ainaa kahdeksan vuotta vanhempi Nantti valmisteli parhaillaan väitöskirjaansa ja halusi keskittyä rauhassa työhönsä.

Perheen palvelija löysi Ferdinand Sainion kuolleena 22. helmikuuta vuonna 1892. Kuolemansyyksi todettiin strykniinimyrkytys. 

Jo muutaman päivän kuluttua vangittiin murhasta epäiltynä hänen vaimonsa Aina Sainio, joka oli hankkinut myrkyn kahta päivää aikaisemmin koiran lopettamista varten.

Lehtori oli edellisenä iltana valittanut päänsärkyä ja pyytänyt vaimoltaan migreenipulveria. Tämän jälkeen hän vetäytyi omaan huoneeseensa, josta alkoi kuulua huutoja. Rouva Sainio ei oman kertomansa mukaan ollut kuullut mitään.

Aina Sainio sai elinkautisen ja istui ennen vapautumistaan 14 vuotta Hämeenlinnan naisvankilassa. Hänet tuomittiin mestattavaksi, mutta tuomio muunnettiin elinkautiseksi vankeudeksi.

Aina Sainio ei hartaista pyynnöistään huolimatta saanut pariskunnan alle vuoden ikäistä Lyy Kyllikki Ihanelma -tytärtä mukaansa vankilaan, vaikka se olisikin ollut mahdollista. Äiti ja tytär eivät tavanneet enää koskaan.

Vuonna 1904 Aina Sainio vapautettiin vankeudesta, ja hän muutti nimensä ja lähti takaisin Sahalahdelle. 

Kyllikki-tytär kuoli aiemmin samana vuonna Tuusulassa aivokalvontulehdukseen.

Aina Sainio eli vielä toisen elämän vapauduttuaan. Hän meni uudestaan naimisiin varastonhoitajana työskennelleen Kallen kanssa ja sai Helmin ja Heikin. Aina kuoli Tampereella aivohalvaukseen vuonna 1931. Hänestä olisi tullut isoäiti seuraavana päivänä.

Aina Sainio haudattiin Tampereelle Kalevankankaan hautausmaalle.

Nantti Sainio haudattiin Ahveniston hautausmaalle Hämeenlinnaan. Hänen hautakivensä kuva löytyy Find a grave -sivuston kuvagalleriasta. 

Hämeenlinnan seurakunnassa ei kiven sijaintia tiedetä, sillä kivi on luultavasti siirretty jo paikaltaan. Etsinnöistä huolimatta sitä ei ole vielä löydetty. HÄSA