Kanta-Häme

Hämeenlinnan liitoskunnista tuli pitäjiä – asukkaat kiittelevät uutta termiä

Entinen kunta, liitoskunta, kaupunginosa, kunnanosa. Nämä kaikki ovat termejä, joilla on viitattu vuoden 2009 kuntaliitoksessa Hämeenlinnaan liitettyihin kuntiin.

Toukokuun alussa uusi kaupunginvaltuusto linjasi valtuustoseminaarissaan, että termien kirjo on historiaa. Tulevaisuudessa Hauhoa, Tuulosta, Lammia, Kalvolaa ja Renkoa kuvataan aina yhdellä ja samalla sanalla. Entisistä kunnista tuli virallisesti pitäjiä.

Pitäjissä muutokseen vaikutetaan suhtautuvan positiivisesti. Monet erilaiset nimitykset omaan kotipaikkaan viitaten hämmensivät ihmisiä ja kuulostivat byrokraattisilta.

– Pitäjä on perinteinen nimitys. Kyllä se selkeyttää sitä, että mistä on kotoisin, hauholainen Hilkka Kaipainen toteaa.

Niin ikään Hauholla asuva Ida-Mari Toivonen kertoo kuntaliitoksen olleen paikkakunnalla iso juttu.

– Sinällään nimitys ei enää juuri mitään muuta.

Hän kuitenkin sanoo pitäjän kuulostavan korvaan mukavammalta kuin vaikkapa liitoskunnan.

– Hauho on maaseutua, joten pitäjä sopii mielestäni hyvin siltäkin kannalta.

Kotimaisten kielten keskus on suositellut jo lähes kymmenen vuotta sitten, että lakkautetuista kunnista voitaisiin käyttää nimitystä pitäjä. Nimitys sopisi etenkin maalaismaisemmille paikkakunnille. Se myös auttaisi säilyttämään paremmin paikkakunnan identiteetin erottamalla sen muista alueen kaupungeista ja kylistä.

Alun perin pitäjä on viitannut historiallisiin hallinto- tai kirkkopitäjiin, joilla on ollut itsenäinen päätäntävalta. Itsenäisyyden ulottuvuus katosi sanasta kuitenkin jo 1800-luvun loppupuolella.

Nykyään pitäjällä viitataan puhekielessä ja esimerkiksi murteen-, historian- ja perinteentutkimuksessa kunnan alueeseen. Hallinnollisissa yhteyksissä sen sijaan käytetään sanaa kunta.

14-vuotiaat lammilaiset Kalle Mattila ja Patrik Heinonen pitävät pitäjää itsenäisemmän kuuloisena kuin esimerkiksi liitoskuntaa. Kavereidensa Pekka Laineen, Justus Pohjosen ja Lassi Koiviston kanssa he arvelevat sen nostavan Lammin profiilia eri yhteyksissä.

Oma pitäjä on jo yläkoululaisille tärkeä asia.

– Kyllä me olemme paljon mieluummin lammilaisia kuin hämeenlinnalaisia, he sanovat.

Lammin terveyskeskuksessa kesälääkärinä juuri työt aloittanut Riikka Kalliojärvi on saanut uudesta kotipaikastaan hyvän vaikutelman.

– Pitäjä kuulostaa positiiviselta, ja se on myös hieman vanhahtava sana. Uskon sen sopivan tälle paikalle hyvin.

Samaa toteaa lammilainen Antero Laurila.

– Mehän olemme täällä vähän syrjässä, joten Lammin pitäjä voisi käydäkin.

Suurimmalle osalle tuoreista pitäjäläisistä nimityksen vaihdos oli uusi asia.

Lammilta Hämeenkoskella töissä käyvä Maria Keskinen on kuitenkin törmännyt asiaan työpaikkakunnallaan. Hämeenkoskesta alettiin käyttää pitäjä-nimitystä, kun se liitettiin viime vuonna osaksi Hollolan kuntaa.

– Mielestäni se oli sielläkin hyvä päätös. Pitäjä kuulostaa hyvällä tavalla kotoisalta. Häsa

Päivän lehti

31.5.2020