fbpx
Kanta-Häme Hämeenlinna

Hämeenlinnan ruotsinkielisyys elävöityy - Folktingetillä nyt vetovastuu Svenska veckanista, Kielisaareke-hanke haluaa edistää nykyistä pidempää ruotsinkielistä oppipolkua kaupungissa

Viikolla 44 vietettävä Svenska veckan lähestyy.
Ruotsinkielisen oppipolun luominen aina varhaiskasvatuksesta jopa lukioon asti toisi Hämeenlinnaan perheitä esimerkiksi pääkaupunkiseudulta, uskovat Peter Gorchelnik (vas.), Birgitta Hendrell-Oinonen, Gunilla Plutén, Timo Kokki-Heikurainen, Maria Larma ja Karin Ihalainen. Kuva: Esko Tuovinen / HäSa
Ruotsinkielisen oppipolun luominen aina varhaiskasvatuksesta jopa lukioon asti toisi Hämeenlinnaan perheitä esimerkiksi pääkaupunkiseudulta, uskovat Peter Gorchelnik (vas.), Birgitta Hendrell-Oinonen, Gunilla Plutén, Timo Kokki-Heikurainen, Maria Larma ja Karin Ihalainen. Kuva: Esko Tuovinen / HäSa

Suomen ruotsinkielisen väestön oikeuksia ja etuja ajava Folktinget on hyväksynyt Hämeenlinnan virallisesti yhdeksi niistä kaupungeista, joissa sen johtamaa ja koordinoimaa ruotsalaisuuden viikkoa, Svenska veckania, vietetään.

Tapahtumaviikkoa on omatoimisesti Hämeenlinnassa kahtena aiempana vuonna järjestänyt Tavastsvenskar rf, joka edelleen koordinoi viikkoa paikallisesti.

– Kävimme Folktingetissä kertomassa toiminnastamme, ja he näkivät, miten innostuneita me olimme. Sitten tulikin projektipäällikkö Maria Larmalta tarjous, lähdemmekö mukaan, kertoo Tavastsvenskar rf:n ruotsalaisuuden viikon koordinoija Birgitta Hendrell-Oinonen.

Folktingetin Svenska veckania viettäviä kaupunkeja on Suomessa nyt kaikkiaan 18. Alueelliset työryhmät järjestävät myös omaa ohjelmaa. Vuonna 2019 tilaisuuksia oli yli 200, ja niihin osallistui yli 20 000 kiinnostunutta.

Runsaasti kulttuuritapahtumia

Ruotsalaisuuden viikkoa vietetään aina marraskuussa ruotsalaisuuden päivän 6.11. yhteydessä.

Viikon aikana on tarjolla runsaasti kulttuuritapahtumia ruotsiksi viikon ajan. Tapahtumat ovat ilmaisia. Folktingetin tapahtumat järjestetään yleensä kouluissa ja päiväkodeissa, jotta kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus osallistua niihin.

– Näin he saavat näytteen siitä, mitä ruotsinkielisen kulttuurin puolella on tarjolla. Toivomme, että lapset ja nuoret innostuisivat opiskelemaan ruotsia, lähtemään vaihto-oppilaiksi tai etsimään ruotsinkielisen harrastuksen. Ruotsin kieli avaa myös työmahdollisuuksia, sanoo projektipäällikkö Maria Larma Folktingetistä.

Tapahtumat ovat myös hyvä keino koota yhteen paikkakunnan ruotsinkielinen ja suomenkielinen väestö.

“Ruotsinkielinen oppipolku saatava pidemmäksi”

Hämeenlinna on myös yksi Suomen 15 kielisaarekkeesta.

Kielisaarekkeella tarkoitetaan yksikielistä suomenkielistä kuntaa, jossa on ruotsinkielistä koulutusta. Kielisaareke-hankkeen yhtenä tavoitteena onkin edistää ruotsinkielistä oppipolkua aina päiväkodeista peruskouluun ja lukioon asti.

Hankejohtaja Karin Ihalainen pitää valitettavana, että ruotsinkielinen oppipolku päättyy Hämeenlinnassa kuudennen luokan jälkeen. Ruotsinkielistä varhaiskasvatusta tarjoaa ainoastaan yksityisen Jaarlin Päiväkotien Jappebon kolme ryhmää ja peruskouluopetusta kaksi Seminaarin koulun alakoululuokkaa, joihin on yhdistetty luokat 1–6.

– Monet joutuvat jatkamaan suomenkielisillä luokilla, eikä edes päättötodistuksessa näy, että he ovat käyneet ruotsinkielisen alakoulun. Oppilaiden kannalta olisi oikein, että koko peruskoulun voisi suorittaa ruotsinkielisenä.

– Synergian ja näkyvyyden kannalta olisi tärkeää, että kaikki ruotsinkielinen toiminta olisi keskitettynä kaupungissa yhteen paikkaan. Ruotsinkielinen oppipolku voisi olla kaupungille valttikortti, kun perheet miettivät asuinpaikkoja, Ihalainen toteaa.

Osa perheistä muuttaa pois

Hämeenlinnan tilannetta hämmästelee myös Tavastsvenska Föräldrarföreningenin puheenjohtaja Timo Kokki-Heikurainen.

– Ruotsinkielisenä vanhempainyhdistyksenä toivomme kovasti, että Hämeenlinnassa koko koulupolku saataisiin ruotsinkieliseksi. Tiedämme perheitä, jotka ovat muuttaneet sen takia pois kaupungista, etteivät lapset voi ala-asteen jälkeen jatkaa opiskelua ruotsin kielellä.

Hämeenlinnassa on noin 300 ruotsin- tai kaksikielistä perhettä.

Kielisaareke-hanke antaa tukea

Ajastushautomo Magman vuonna 2020 tekemän selvityksen mukaan kielisaareke-kunnilla on vahva tarve hallinnolliselle, pedagogiselle ja organisatoriselle tuelle. Tätä tukea kunnat saavat nyt hankkeen kautta.

Suomen Kuntaliiton hallinnoima hanke on kaksivuotinen (1.8.2021–31.7.2023). Hanketta rahoittavat Kulttuurirahasto ja Svenska folkskolans vänner -yhdistys. HÄSA

Lähteet: svenskaveckan.fi, kuntaliitto.fi

Svenska veckan i Tavastehus

Yleisölle

1.11. Ruotsalainen elokuva. Museo Militaria klo 18. Maksullinen. K16.

2.11. Stand up -komiikkaa, Mikael “Gusse” Andersson. Green Cafe klo 18.

3.11. Kirjailijavierailu, Juha Itkonen ja Johanna Holmström. Hämeenlinnan pääkirjasto klo 17.30.

5.11. Illallismatinea Pentti Hildénin (kitara ja laulu) seurassa. Scandic Hämeenlinna City klo 19. Menu maksullinen, pöytävaraus.

6.11. ARS Fennica 2021 -näyttelyn ruotsinkielinen opastus. Hämeenlinnan taidemuseo klo 13. Sisäänpääsymaksu.

6.11. Ruotsalaisuuden päivän konsertti. Sibeliuksen syntymäkoti klo 17.

6.11. Kaksikielinen messu. Hämeenlinnan kirkko klo 10.

7.11. Yhteislaulua molemmilla kotimaisilla. Raatihuone klo 14.

Kouluille ja päiväkodeille

1.11. Lastenteatteria, Teater Tapir: Myrabell. Jaarlin päiväkodit / Jappebo.

1.11. ja 5.11. Kielilähettilään vierailu. Kaurialan lukio, Hämeenlinnan lyseon lukio.

1.–7.11. Ruotsalaisia elokuvia. Useissa kouluissa.

2.11. Stad up -komiikkaa, Mikael “Gusse” Andersson. Kaurialan lukio, Hämeenlinnan lyseon lukio.

5.11. Teatteria, Red Nose Company: Keisarin uudet vaatteet. Seminaarin koulu.

Viikkoa koordinoi Hämeenlinnassa Tavastsvenskar rf.

Menot