Kanta-Häme

Hämeenlinnan seudun uutiset eri kielille

Pian voi olla mahdollista lukea uutisia Hämeenlinnan seudulta esimerkiksi arabiaksi ja puolaksi.

Renessanssi-hankkeen projektisuunnittelija Botond Vereb-Dérin tavoitteena on kerätä ryhmä, joka kääntää paikallisia uutisia maahanmuuttajien omille kielille. Uutiset on ajateltu julkaista Hämeen Sanomien blogit-osastolla. Siellä joka kielelle voisi olla käytössä oma blogi.

– Käännösten laatua ei voi tietenkään taata tällaisessa projektissa, joten siksikin blogit olisivat sopiva ympäristö, Vereb-Dér sanoo.

Käännettävät uutiset olisivat lähtöisin joko Hämeenlinnan kaupungin uutisvirrasta, Hämeen Sanomista tai Hämeenlinnan Kaupunkiuutisista.

Vereb-Dérin ajatuksena on, että päivittäin ehdittäisiin julkaista ainakin kolme käännettyä uutista.

– Se tietysti riippuu täysin juttujen vaativuudesta.

Kääntäjäryhmän työn on tarkoitus vaikuttaa kahteen suuntaan.

– Tällä hetkellä Hämeenlinnassa asuvat vieraskieliset ihmiset eivät pääse kiinni yhteiskuntaan, kun tieto paikallisista tapahtumista ja asioista ei ole saatavilla heidän kielillään. Toisaalta kääntäminen auttaa sitä tekeviä oppimaan suomen kieltä.

Botond Vereb-Dérin mukaan suomen kielen rakenne avautuu parhaiten tekstejä kääntämällä.

Kääntäjiksi haetaan ihmisiä, jotka ovat käyneet kotoutumiskoulutuksen, ja joiden kielitaito on lähellä alempaa keskitasoa.

Tavoitteena on saada noin kahdeksan eri kielen kääntäjiä. Käännettäviä kieliä olisivat ainakin venäjä, viro, somali, thai, puola, arabia ja farsi, eli persian kieli.

– Ajattelin, että olisi hienoa aloittaa toiminta huhtikuun alusta, mutta en ole vielä saanut tarpeeksi tekijöitä mukaan, Vereb-Dér kertoo.

Palkkatuen avulla työllistettäväksi ryhmän vetäjäksi on kyllä ollut yhteydenottoja, mutta varsinaisia kääntäjiä kaivattaisiin vielä.

Kääntäjiksi voisivat hakea työllisyyttä edistävien palveluiden asiakkaat.

Vereb-Dér haaveilee, että kääntämistoiminta saisi jatkua mahdollisimman pitkään, mutta yksittäisen työkokeilun jakso saa olla maksimissaan puoli vuotta. Silloin tekijöitä täytyisi vaihtaa uusiin.

Vastaavaa hanketta ei ole Vereb-Dérin tietojen mukaan järjestetty missään muualla Suomessa.

– Ihan minun päästäni tämä on täällä lähtenyt. Oma kokemukseni on se, että kääntämistä ei kovin paljon käytetä kielen opiskelussa. Kuitenkin käännöksiä tekemällä sanavarasto rikastuu ja kielitaito karttuu, Vereb-Dér sanoo.

Vereb-Dér saapui itse Suomeen Unkarista vuonna 2008. Hän opiskeli Unkarissa yliopistossa suomea, ja sai täältä työpaikan.

– Rakkaudesta kieleen olen lähtenyt tänne. Olen työskennellyt muun muassa tulkkina ja toimittajana.

Hän päätyi opiskelemaan suomea alun perin vain siksi, että kieli kuulosti mielenkiintoiselta.

Unkarilaista helpottaa suomen kielen kanssa se, että kielten logiikka on samanlaista.

– En silti allekirjoita sitä, että suomi olisi vaikea kieli.

Unkarin kielessä on käytössä esimerkiksi suomea enemmän sijamuotoja ja konsonantteja.

Vereb-Dérin mielestä vaikeinta suomessa on se, että suomen äänivarasto on niin kapea, että sanat muistuttavat paljon toisiaan ja ovat hyvin pitkiä.

– Toinen vaikea seikka on partitiivi, jota ei löydy monista kielistä.

Vereb-Dér korostaa maahanmuuttajien kotoutumisessa myös harrastusten merkitystä. Hänestä jokaisen kannattaisi hankkia harrastuksia Suomesta. Hän itse harrastaa kuorolaulua ja juniorijääkiekkoilijoiden valmentamista. HÄSA