Kanta-Häme

Hämeenlinnan seutu vetää keskimääräistä hyvätuloisempia – MDI:n Timo Aro: "Muuttajien rakenne on optimaalinen"

Alue- ja väestötutkijan mukaan Hämeenlinnan seutu pärjää kaikissa vetovoimalajeissa. Päävastustaja asukaskisassa on Tampere.
Powerplay-seminaarissa esiintynyt alue- ja väestötutkija Timo Aro valoi Verkatehtaalla uskoa Hämeenlinnan seudun valoisaan tulevaisuuteen.

Takaisin muuttovoiton tielle päässyt Hämeenlinnan seutu saa muuttovoittoa aikuisväestöstä, työssäkäyvistä, hyvin koulutetuista sekä keski- ja hyvätuloisista. Muuttotappiota tulee pienituloisista.

– Tämä on tärkeä asia. Yleensä keskitytään liikaa vain muuttajien määriin. Alueen tulevan kehityksen kannalta on kuitenkin monin verroin tärkeämpää, keitä ne lähtijät ja tulijat ovat ja millainen se muuttajien profiili ylipäätään on, sanoo alue- ja väestötutkija Timo Aro aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä.

MDI:n kokoamien tilastojen mukaan Hämeenlinnan seudun tulomuuttajien keskimääräiset vuositulot ylittävät selvästi koko maan keskiarvon, työllisten osalta reilulla 1 600 eurolla ja työelämän ulkopuolella olevien osalta noin 1 500 eurolla.

– Ei-yliopistokaupunkina Hämeenlinna muistuttaa maakuntakeskuksena Seinäjokea. Määrällisen muuttovoiton lisäksi myös muuttajien rakenne on optimaalinen, Aro toteaa.

– Asukasmarkkinoinnin paukut kannattaa kohdistaa tarkasti valikoiduille alueille ja niiden sisällä ryhmille, joita halutaan houkutella.

Tampere suurin ongelma

Asukaskisassa Hämeenlinnan päävastustaja on Tampere, ei Helsinki.

Tampereen seutua vastaan nettotappiota kertyi vuosina 2000–2018 yhteensä 2 225 asukasta, ja nenään on tullut tasaisesti pitkin matkaa.

– Kyllä se Tampereen osuus yllätti minutkin. Se on Hämeenlinnan seudun näkökulmasta se suurin ongelma, Aro sanoo.

Sen sijaan Helsingin seutua vastaan Hämeenlinnan seutu onnistui saamaan lähes saman verran plussaa, kiitos 2000-luvun alun hyvien vuosien. Pääkaupunkiseutu alkoi verottaa Hämeenlinnan seudun muuttotasetta vasta 2010-luvulla.

Myös tulomuuttajien merkittävin osa tulee juuri Tampereen ja Helsingin seuduilta.

Aron mukaan viime aikojen lupaava käänne osoittaa, että Hämeenlinnan myöhäinen herääminen asuntotarjonnan monipuolistamiseen on alkanut kantaa hedelmää.

Sen sijaan 15–24-vuotiaiden kohdalla muuttotappiota on vaikea estää, sillä osa seudun nuorista suuntaa joka tapauksessa vääjäämättä isojen kaupunkien yliopisto- ja korkeakoulukeskittymiin. Heitä kannattaa houkutella myöhemmin paluumuuttajiksi.

Vetovoimaa pitäisi riittää

Aro arvioi, että Hämeenlinnan seutu pärjää mukavasti kaikissa vetovoimalajeissa. Niitä ovat työpaikka- ja koulutustarjonnan kaltaiset kovat vetovoimatekijät, sijainti ja liikenneyhteydet sekä palveluihin, tapahtumatarjontaan, nähtävyyksiin ja imagoon liittyvät asiat.

Varsinkin paluumuuttoon heijastuvat myös kotiseututunteen kaltaiset identiteettitekijät.

– Päädyin siihen, että sekin on Hämeenlinnan seudulla aika vahva, varsinkin kun kyse on vanhasta historiallisesta kaupungista.

Aro esitelmöi Hämeenlinnan seudun kehityksestä perjantaina Hämeenlinnan Verkatehtaalla HPK:n järjestämässä Powerplay-elinvoimaseminaarissa. HäSa

415 tulijaa kuukaudessa

Hämeenlinnan seudulle muutti 2014–2018 yhteensä 24 908 ihmistä eli keskimäärin 415 ihmistä kuukaudessa.

Heistä kaksi kolmesta oli iältään alle 35-vuotiaita ja lähes neljä kymmenestä 20–29-vuotiaita.

Vain kuusi sadasta tulijasta oli vähintään 64-vuotiaita.

Hämeenlinnan seudun kaikkien tulomuuttajien tulot olivat v. 2017 keskimäärin 19 976 €.

Työllisten tulomuuttajien tulot olivat keskimäärin 32 026 €.

Hämeenlinnan seutu menetti Tampereen seudulle 2000–2018 nettona yhteensä 2 225 asukasta.

Samana ajanjaksona Hämeenlinnan seutu sai Helsingin seudulta nettona yhteensä 2 115 asukasta.

Vuoden 2019 tammi-syyskuussa Hämeenlinnan seutu sai muuttovoittoa 209 ihmistä.

Lähde: Timo Aro, MDI

Päivän lehti

23.9.2020

Fingerpori

comic