Kanta-Häme Hämeenlinna

Hämeenlinnan sorateiden kuntokartoitus alkaa – Kartoitus tuo lisää tietoa teiden tarvitsemista korjauksista

Hämeenlinnassa on 65 kilometriä sorateitä. Teiden kuntoa tutkitaan parhaillaan maatutkalla, joka antaa tarkat tiedot korjausvelasta.
Huonokuntoisimmat tiet Myllymäestä häviävät tänä vuonna, kun loputkin soratiet asvaltoidaan. Muuntajakadun peruskorjaus jatkuu, mutta korjauksia on luvassa myös Myllymäenkadulle ja Tykistötielle. Kuva: Riku Hasari
Huonokuntoisimmat tiet Myllymäestä häviävät tänä vuonna, kun loputkin soratiet asvaltoidaan. Muuntajakadun peruskorjaus jatkuu, mutta korjauksia on luvassa myös Myllymäenkadulle ja Tykistötielle. Kuva: Riku Hasari

Myllymäen ja Asevelikylän viimeisetkin soratiet päällystetään Hämeenlinnassa ensi kesänä. Samalla päällystetään myös kolme Ojoisten tietä.

Rakennuttajapäällikkö Eija-Liisa Dahlberg kertoo, että sorateitä pystytään päällystämään pikkuhiljaa.

– Meillä ei ole mahdollisuutta päällystää kaikkia teitä yhtaikaa, sillä sorateitä on Hämeenlinnassa kaikkiaan 65 kilometriä. Määrä on suuri muihin samankokoisiin kaupunkeihin verrattuna, Dahlberg korostaa.

Suomen Kuntotekniikka tekee sorateiden kuntokartoituksen vielä tänä keväänä pahimpaan routavaurioiden aikaan. Kartoitus saadaan ilmeisesti valmiiksi jo viikon loppuun mennessä, mutta tulokset valmistuvat huhtikuun loppuun mennessä.

Vauriot ovat sorateillä yleisiä erityisesti runsaiden sateiden, kuivatuspuutteiden ja maan sulamisen aikaan keväisin. Hämeenlinnassa teiden vauriot selvitetään perusteellisesti huhtikuun aikana.

– Parhaillaan haemme maastosta silmämääräistä tietoa eli tarkastamme, vetävätkö ojat ja kuinka paljon tiellä on esimerkiksi kuoppia. Sitten otamme tiestä videon ja käytämme lopulta maatutkaa. Tutkalla voidaan mitata teiden rakennekerroksia, joka on olennaista tulevien saneerausten kannalta, Antti Hirvonen Suomen Kuntotekniikasta kertoo.

Hirvonen huomauttaa, että päällystäminen ei ole aina automaattisesti soratielle paras vaihtoehto. Tien saneeraaminen pitäisi päinvastoin suunnitella etukäteen hyvinkin tarkkaan.

– Tarkoituksemme on ehdottaa kuntokartoituksen jälkeen tien tarvitsemat toimenpiteet jatkossa. Meitä pyydetäänkin yleensä apuun silloin, kun kunnan pitää miettiä, miten euroa voitaisiin venyttää, mutta saada sillä vielä mahdollisimman paljon aikaiseksi, Hirvonen sanoo.

Edellisen kerran Hämeenlinnan teille tehtiin kuntokartoitus vuonna 2012 ja päällystettyjä teitä tutkittiin viime syksynä. Rakennuttajapäällikkö Eija-Liisa Dahlbergin mukaan nyt halutaan tarkkoja tutkimuksia teiden kunnosta.

– Me emme halua vain puhua teiden korjausvelan kasvamisesta. Toivottavasti kuntokartoitus tuo meille lisää tietoa niin, että voimme perustella tarkemmin sen, kuinka paljon rahaa teiden saneeraukseen kulloinkin tarvitaan, Dahlberg sanoo.

Vuonna 2012 Hämeenlinnassa oli teiden korjausvelkaa 16 miljoonaa. Korjausvelalla tarkoitetaan summaa, jolla tiestö saadaan korjattua toimivaksi.

Mikäli kaikki tiet korjattaisiin erinomaiseen kuntoon, tarvittaisiin pelkästään Hämeenlinnassa rahaa 36 miljoonaa euroa.

– Saneerauksiin pitäisi olla joka vuosi vähintään 2-2,5 miljoonaa euroa. Kun joudutaan saneeraamaan isoja kohteita, uhkaavat kaikki muut kohteet jäädä väliin, Dahlberg sanoo. HäSa