Kanta-Häme

Hämeenlinnan sote-johtaja Jukka Lindberg: Uudessa sote-mallissa kaksi ongelmaa

Lindbergin mielestä julkiset sote-palvelut on pidettävä yksissä käsissä eli maakunnalla. Kanta-Hämeen maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen katsoo, että maakunnan omaehtoisella sote-valmistelulla pystytään rakentamaan polku tulevaan uudistukseen.
Hämeenlinnan sosiaali- ja terveysjohtaja Jukka Lindberg pitää uuden sote-hahmotelman suurimpana kysymysmerkkinä kuntien roolia. Kuva: Riku Hasari
Hämeenlinnan sosiaali- ja terveysjohtaja Jukka Lindberg pitää uuden sote-hahmotelman suurimpana kysymysmerkkinä kuntien roolia. Kuva: Riku Hasari

Hallitusneuvotteluissa syntyneessä sote-mallissa on kaksi merkittävää ongelmaa, näkee Hämeenlinnan sosiaali- ja terveysjohtaja, Oma Hämeessä edellistä sote-uudistusta valmistellut Jukka Lindberg.

Toinen on kuntien oikeus tuottaa palveluja ja toinen rahoituksen epäselvyys.

Lindbergin mielestä julkisen sektorin palvelutuotanto kannattaa ehdottomasti pitää yksissä käsissä ja yhden johdon alla eli maakunnalla.

– Se olisi ainoa järkevä vaihtoehto. En ymmärrä, miksi julkinen palvelutuotanto pitää jakaa maakunnan ja kuntien välille. Se vain hajottaa palvelujen integraatiota ja niiden tuotannon johtamista. Sitä kautta kokonaisuus muodostuu aika vaikeaksi, hän kritisoi.

– Ymmärrän toki tämän ratkaisun takana olevat poliittiset intohimot, mutta minusta tämä on huono poliittinen kompromissi.

Arvosanaksi seiska miinus

Torstaina paljastettu sote-ratkaisu on 18 maakunnan malli, jossa maakunnille siirretään sote-tehtävien lisäksi ainakin pelastustoimi. Pääkaupunkiseudulle räätälöidään oma malli. Palvelut tuotetaan pääosin julkisen sektorin toimijoilla.

Kuntien rooliin liittyvän ongelman vuoksi Lindberg antaa suunnitelmalle heikohkon kouluarvosanan 7–.

– Tähän asiaan voi onneksi varmaan vielä vaikuttaa valmistelussa.

Rahoitus jää taas auki

Rahoitusmallia on tarkoitus valmistella parlamentaarisesti eli kaikkien eduskuntapuolueiden kesken. Kyse on lähinnä siitä, annetaanko maakunnille myös verotusoikeus vai hoidetaanko sote-menot valtionrahoituksella. Maakuntien aito itsehallinto edellyttäisi verotusoikeutta.

– Jos rahoitusmallista päätetään vasta vuoden 2020 lopulla, se merkitsee aikataulun melkoista venymistä. Liikkeelle päästäisiin ehkä vuonna 2023 tai vasta 2024, Lindberg laskee.

– Kukaan tuskin ryhtyy panemaan toimeen mitään, ennen kuin kaikki lait on hyväksytty. Jos viime vaalikaudesta jotain opittiin niin ainakin se. Jollei rahoituksesta päästä sopuun, koko paketti kaatuu.

Lindbergin mielestä nyt hahmottunut valtakunnallinen sote-kuvio voikin antaa vauhtia Kanta-Hämeen oman vapaaehtoisen sote-organisaation valmisteluun.

Alueiden määrä ei yllättänyt

18 maakunnan malli ja pääkaupunkiseudun erillisratkaisu olivat Lindbergin mukaan odotettuja linjauksia.

– Uskoisin, että soten ja pelastustoimen lisäksi maakunnille siirretään ensi vaiheessa myös ympäristöterveydenhuolto.

Hänestä kokoomuksen viime hallituksessa ajaman valinnanvapausmallin ja siihen liittyneiden ongelmien poistuminen helpottaa tulevan sote-uudistuksen perustuslaillista läpimenoa.

Myös Kanta-Hämeen maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen luonnehtii 18:n plus yhden alueen mallia odotetuksi ja uudistuksen etenemisen kannalta turvalliseksi ratkaisuksi.

– Se myös takaa sen, että valmistelussa pystytään hyödyntämään hyvin jo tehtyä työtä.

– On tosi hyvä asia, että olemme nyt lähteneet Kanta-Hämeessä liikkeelle omaehtoisen maakunnallisen sote-valmistelun kanssa. Näin saamme hyvän etukenon ja pystymme jo rakentamaan polkua uuteen organisaatioon. HäSa

Lue myös:

Soten mukana maakunnille siirretään ensi vaiheessa myös ensihoito ja pelastustoimi

Sote-uudistusta valmistellaan 18 maakuntamallin pohjalta, vahvisti Antti Rinne: PK-seutu saattaa vielä saada oman ratkaisunsa