Kanta-Häme

Hämeenlinnan sote-johtaja Jukka Lindberg: Sotesta tuli "minimiuudistus", aikataulu silti ylioptimistinen

Hämeenlinnan sosiaali- ja terveysjohtaja arvioi, ettei yksityisyritysten roolin rajoittaminen vaikuta Kanta-Hämeeseen mitenkään. Hattulan terveysasemasopimusta ei kannata ruveta purkamaan kesken kaiken.
Hämeenlinnan kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Jukka Lindberg pitää hallituksen sote-aikataulua ylioptimistisena. Kuva: Riku Hasari
Hämeenlinnan kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Jukka Lindberg pitää hallituksen sote-aikataulua ylioptimistisena. Kuva: Riku Hasari, arkisto

– Nyt yritetään tehdä vain minimiuudistus, ei muuta. Eli yritetään ottaa niin lyhyt askel kuin suinkin mahdollista, luonnehtii Hämeenlinnan sosiaali- ja terveysjohtaja Jukka Lindberg hallituksen sote-uudistuksen lausunnolle lähtevää päivitysversiota.

– Sekin on kuitenkin aika pitkä askel. Uudistukseen liittyy suoraan lähes 50 lakia, jotka heijastuvat noin sataan muuhun lakiin.

Ulkoistetut terveysasemat hyvä vertailukohta

Lindberg arvioi, ettei yksityisyritysten roolin rajoittaminen vaikuta Kanta-Hämeeseen mitenkään, koska maakunnassa ei ole tehty isoja kokonaisulkoistuksia. Jos Forssan seudun tai jokin muu isompi ulkoistussuunnitelma olisi toteutunut, tilanne olisi toinen.

Kanta-Hämeessä vain Hattulan kunta on ulkoistanut terveysasemansa yksityiselle yhtiölle, Terveystalolle. Sopimus kestää vuoden 2023 loppuun. Lindbergin mielestä näin lyhyttä ja koko maakunnan näkövinkkelistä pientä sopimusta ei kannata lähteä kesken kaiken purkamaan.

– Toivottavasti lainsäädäntö valmistellaan niin, ettei tämänkokoisiin asioihin tarvitse kajota. Itse pitäisin päinvastoin positiivisena, että meillä olisi Kanta-Hämeessä myös joitain ulkoistettuja terveysasemia, jotta saisimme hiukan vertailukohtaa siihen tulevan maakunnan omaan tekemiseen.


”Emme voi millään lähteä siitä, että meillä olisi omaa kapasiteettia joka tilanteeseen”


Lindberg veti Kanta-Hämeessä viime hallituskauden sote-uudistusta.

”Sopimusten mitätöinti juridisesti vaikeaa”

Hallituksen linjaus yksityisyritysten suitsimisesta vaatii Lindbergin mukaan vielä paljon tarkentamista.

– Mitä tarkoittaa, että kunnan tai maakunnan pitää turvata palveluiden tuotanto kaikissa tilanteissa? Kanta-Hämeessäkin kunnat ostavat koko ajan ulkopuolelta jotain osaa eri palveluista muun muassa ikäihmisten ja vammaisten palveluissa. Emme voi millään lähteä siitä, että meillä olisi omaa kapasiteettia joka tilanteeseen, hän sanoo.

– Mutta luulen, että tässä on kyse isoista kokonaisulkoistuksista ja että sopimusmitätöinti koskee vain näitä tapauksia. Pidän voimassaolevien sopimusten mitätöintiä joka tapauksessa juridisesti hirmu vaikeana, hän toteaa.

Lindbergin mielestä hallituksen on oltava tarkkana, ettei uudistus luo uutta menoautomaattia.

– Eli ettei ruveta rakentamaan toimivan systeemin päälle jotain ylimääräistä julkista varmennusta.

Mihin jäi sote-uudistuksen säästötavoite?

Hallituksen viime perjantain sote-infon jälkeen keskustelua on herättänyt sote-uudistuksen kustannussäästötavoitteiden ”unohtuminen”.

– Pidän sitä lähinnä retorisena irtiottona, jolla nykyinen hallitus halusi ottaa peräeroa Sipilän hallituksen uloskirjoittamaan säästötavoitteeseen, joka oli kolmen miljardia suhteessa menokehityksen silloiseen kasvukäyrään, Lindberg pohtii.

– Mutta jos kyse on todella siitä, ettei hallitus halua tavoitella sote-uudistuksella säästöjä, sillä on kyllä aika heikko käsitys sekä kuntien että valtion taloustilanteesta. Julkisen talouden säästöpaineet ovat niin kovat, ettei se Sipilän hallituksen tavoite taida enää edes riittää.

Lindberg toivoo toimeenpanoon lisää aikaa

Hallituksen sote-tavoiteaikataulua Lindberg pitää ylioptimistisena. Suunnitelma on, että lakipaketti tulisi eduskuntaan ennen joulua ja hyväksyttäisiin ennen kesälomia 2021. Maakuntavaalit olisivat alkuvuodesta 2022, ja sote-palvelut siirtyisivät maakunnille vuonna 2023.

– Vaikka eduskunta ehtisikin käsitellä sen hallituksen toivomassa aikataulussa, toimeenpanoon kannattaisi antaa enemmän aikaa ainakin niille Kanta-Hämeen tapaisille maakunnille, joilla ei vielä ole maakunnallista sote-rakennetta.

Lindbergin mukaan nykyinenkin, monimutkaisista asioista riisuttu sote-malli saattaa vielä törmätä perustuslaillisiin ongelmiin, jotka voivat liittyä Uudenmaan erillisratkaisuun, omaisuusjärjestelyihin ja yksityisyritysten vanhojen sopimuksen mitätöinteihin.

– Valinnanvapauden puuttuminen tekee tästä kuitenkin teknisesti mahdollisen ja tähänastisista malleista toteuttamiskelpoisimman. HÄSA

Päivän lehti

13.7.2020