Fortumin taidesäätiön kokoelmasta Eero Järnefeltin Kolilta (1927). Eero Järnefelt kävi 40 vuoden aikana parikymmentä kertaa Kolilla, kertoo amanuenssi Päivi Viherluoto.
Kanta-Häme Hämeenlinna

Hämeenlinnan Taidemuseo esittelee sekä Fortumin Taidesäätiön että omia kansallisaarteita

Fortumin Taidesäätiön ja Hämeenlinnan Taidemuseon valinnoissa esittäytyvät maisemat ja kansa.

 

Kuin itsenäisyyspäivän kunniaksi Hämeenlinnan Taidemuseon uusi näyttely Kotimaan kasvot kuljettaa katsojaa suomalaisuuden ytimeen.

Aikakone on tosin viritetty vuosiin 1850–1920, mutta maisemien ja kansankuvausten tunnelmat tunnistaa jokainen.

Näyttely asettelee limittäin ja lomittain kahden kokoelman merkkiteoksia: Fortumin Taidesäätiön ja Hämeenlinnan Taidemuseon omia. Yhteensä esillä on 66 työtä.

 

Taidesäätiön hallituksen jäsen Kati Suurmunne ihastelee kokonaisuutta, jonka hän näkee näyttelyn avajaisten aattona ensimmäistä kertaa.

– Tämä on ainutlaatuinen jo kokoluokassaan.

Kun Imatran Voima ja Neste yhdistyivät, sai Fortum hallintaansa yhteensä 1600 taideteosta. Näistä Fortumin Taidesäätiö valikoi noin 300 työtä, joista Hämeenlinnassa on lainassa 30.

– Muiden firmojen kokoelmissa on aika paljon potretteja ja grafiikkaa, mutta me olemme aina rakastaneet kotimaista maalaustaidetta, kertoo Suurmunne.

Aikaisemmin Fortumin henkilökunta sai nauttia maalaustaiteesta mm. lounastaessaan, mutta samalla, kun yritys on luopunut suurista pääkonttorikiinteistöistä, on työmiljöössä vähentynyt myös taiteen määrä.

Suurmunne luonnehtii lainaustoimintaa erittäin aktiiviseksi.

– Nykyisin säätiö keskittyy siihen, että töitä saadaan ihmisten ilmoille. Eivät ne siellä varastossa kenenkään mieltä lämmitä.

 

Taidemuseo on tehnyt pitkään yhteistyötä Fortumin Taidesäätiön kanssa, mutta aikaisemmin lainassa on ollut vain yksittäisiä teoksia.

Museojohtaja Taina Lammassaari kertoo, että Kotimaan kasvot on yli vuoden kestäneen projektin tulos.

– Joukossa on teoksia, jotka voi lukea kansallisaarteiksi.

Taidemuseon omista kokoelmista esillä on monta yleisön suursuosikkia.

– Esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan Väinämöisen lähtö ja lukuisat Pekka Halosen työt kuuluvat näihin usein toivottuihin, sanoo Lammassaari.

 

Teosjoukosta voi löytää myös erikoisuuksia. Viipurin Taiteenystävien museolle pari vuotta sitten hankkima Hugo Simbergin Neiti Lilli on nyt ensimmäistä kertaa esillä.

Yhdellä seinällä virtaa, juoksee, syöksyy ja myllertää Imatrankoski yhteensä neljän eri taiteilijan näkemysten mukaisesti. He ovat Gallen-Kallela, Ilmari Aalto, Arvid Liljelund ja Arsenij Mjetsjenskij.

– Meillä ei Imatrankoskea ole aikaisemmin tämän talon seinillä ollutkaan, kertoo Lammassaari. HÄSA

Tuoreimpia artikkeleita