Kanta-Häme

Hämeenlinnan Taidemuseon näyttely vyöryttää Werner Holmbergin idyllisiä maisemia

Tie ja saksalainen maalaistalo.

Näin tiivistää kuraattori Maria Laine taidemaalari Werner Holmbergin (1830–1860) keskeisimmät aiheet, joista taidemuseo on koonnut laajan kattauksen Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi.

– Häntä on esitelty todella vähän, vaikka hänen asemansa on uraauurtava taidehistorian kannalta, sanoo Laine.

Holmberg oli ensimmäisiä Düsseldorfissa opiskelleita suomalaistaiteilijoita ja ensimmäinen kansainvälistä arvostusta saanut suomalaistaiteilija.

Moni ei muista, etteivät taiteilijat ole aina hakeutuneet Pariisiin. Kaupungin imu voimistui vasta 1860-luvulla.

– Tutkimme usein taidehistoriaa ranskalaisten lasien läpi, mutta sitä ennen merkittävin portti Eurooppaan oli Düsseldorf, jonne Holmberg lähti 1853, kertoo tutkija Anne-Maria Pennonen.

Ja toisin kuin usein luullaan, Holmberg ei opiskellut Düsseldorfin taideakatemiassa. Norjalainen taidemaalari ja opettaja Hans Gude otti hänet yksityisoppilaakseen, koska hänen luokkansa akatemiassa oli jo täynnä.

Pennonen viimeistelee parhaillaan Holmbergistä väitöskirjaa ja on kirjoittanut yhdessä professori Ville Lukkarisen kanssa taiteilijan elämää ja taidetta käsittelevän uuden kirjan.

– Holmberg on pyritty yhdistämään romantiikkaan, mutta minusta hän edustaa siirtymäkautta romantiikasta realismiin, sanoo Pennonen.

Düsseldorfin koulukunnan taiteilijat kuvasivat luotoaiheita yksityiskohtaisesti ja eloisasti. Ilmaisu oli tunteisiin ja aisteihin vetoavaa.

– Teokset ovat kokonaisvaltaisia kokemuksia. Niissä on ääniä, tuoksuja ja tuntua, kuvailee Pennonen.

Ihmishahmoille Holmberg antaa töissään lähinnä mittatikun roolin. Maisemat ovat puolestaan osittain mielikuvituksen tuotetta ja osittain vapaata elementtien yhdistelyä, vaikka Holmberg tekikin paljon luonnoksia luonnossa.

– Olen verrannut teoksia palapeleihin. Ne koostuvat osista, sanoo Pennonen.

Holmbergin maine suomalaisen maiseman mestarina perustuu hänen viimeisten vuosiensa tuotantoon, jossa hän kuvailee Hämeen ja Pirkanmaan maisemia.

– Esimerkiksi Postitie Hämeessä ja Maantie Hämeessä ovat jostakin Tampereen läheltä, kertoo Laine teoksista, jotka on ripustettu näyttelyssä rinnakkain.

Pennonen ja Laine arvioivat, että Holmbergin tuotannon määrä jää alle kahteensataan teokseen. Näyttelyssä esillä olevat noin 90 teosta ovat kaikki lainattuja, kolme suurinta ns. keisarillisesta kokoelmasta presidentinlinnan seiniltä.

– Vuoden 1861 Helsingin muistonäyttelyn jälkeen Holmbergin töistä syntyi kilpailua. Niitä ei ole huutokaupoissa myynnissä, kertoo Laine.

Näyttelyssä on mukana myös Holmbergin viimeinen työ Saksalainen kylä sateen jälkeen, jonka hän maalasi kuukausi ennen kuolemaansa. Taiteilija piti sairastamansa keuhkotaudin salassa pitkään jopa perheeltään.

– Holmberg löysi ilmaisunsa maisemataiteen parissa nopeasti ja kehittyi huimalla tavalla. Hän sai myönteisiä arvioita saksalaisissa lehdissä, ja kuka tietää, mitä olisi tapahtunut, jos hänen uransa olisi jatkunut, sanoo Pennonen. HÄSA

AUKEAA LAUANTAINAWerner Holmberg -näyttely Hämeenlinnan Taidemuseossa 10.9. asti. Opastukset keskiviikkoisin ja sunnuntaisin kello 14 (ei su 25.6.).Professori Ville Lukkarinen esitelmöi taiteilijasta 7.6. ja tutkija Anne-Maria Pennonen 17.8. kello 17.30.

Päiväkohtaisia uutisia

syyskuu 2018
ma ti ke to pe la su
« elo    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930