Kanta-Häme

Hämeenlinnan Tarmolla on takanaan 110 vuotta

– Urheilu harrastuksena kasvattaa ihmistä sosiaaliseen suuntaan, varsinaisen kilpailuhalun asetan kakkossijalle, sanoi pitkän linjan ”tarmolainen” ja kahden alakouluikäisen äiti Maria Mäki-Uuro.
 
Urheilukentillä, Hämeenlinnan Tarmon riveissä hän itse sanoo viihtyneensä viisitoistakesäisestä.
 
– Kipinän sain Hippo-kisoista. Siitä jatkoin kavereiden kanssa Tarmon urheilukouluun, lopulta innostuin niin että urheilu vei viikosta lähes kaiken vapaa-ajan.
 
Maria Mäki-Uurolle on nyt tullut aika kuljettaa omia poikia, Lenni 9 v. ja Väinö 8 v. Laaksosta urheilukentille. Lenni pelaa jalkapalloa, Väinö harrastaa yleisurheilua.
 
Kaurialan stadionilla kolmikko viihtyi lauantaina Hämeenlinnan Tarmon 110 -vuotistapahtumassa, missä valinnan varaa oli kaiken ikäisille ja monessa lajissa – pituushypystä ja juoksusta saappaanheittoon ja kuulantyöntöön. 
 
Leppoisissa tunnelmissa, mutta tosissaan kirittyjen mittelöiden välissä oli hyvää aikaa nautiskella grillimakkaroista ja kahveista. 
 
Maria Mäki-Uuron lailla Tarmon perhekeskeistä toimintaa sanoivat arvostavansa Hanna ja Timo Lappalainen. Pisteitä seura saa heiltä laajasta lajivalikoimastaan ja kannustavista ohjaajistaan. Lappalaiset muistuttavat, että kannustusta ja kiinnostusta lapset ja nuoret odottavat myös vanhemmiltaan.
 
Kaurialan stadionilla mukana oli koko Lappalaisen perhe: Sara, Sella ja Senni ja perheen kuopus, vajaan kahden vuoden ikäinen Säde-tyttö. 
 
– Urheilu on elämäntapa, innostus pitää kuitenkin tulla jokaiselta itseltään, sanoo Hanna Lappalainen. 
 
Tarmon urheilukoulussa Sella on käynyt vuoden. Yleisurheilusta hän nostaa lempilajikseen juoksun ja esikuvakseen Suomen ennätyksen Mosovassa aitoneen Nooralotta Nezirin. Viisivuotias Senni osallistui juoksukisaan 7-vuotiaiden sarjassa.
 
Neljän sakissa 9-vuotiaiden sarjassa juosseet Aaron Isotalo, Valtteri Lindberg ja Väinö Mäki-Uuro olivat tuloksiinsa jotakuinkin tyytyväisiä.
 
– Juoksun voitti odotetusti Suomen nopein 9-vuotias Topi Rönni, pojat tuumivat kentän laidalla.
Rajatonta riemua
 
Tarmon yleisurheiluajoston puheenjohtaja Kirsi-Marja Koskela näkee urheilussa rajatonta riemua ja mahdollisuuden rikkoa omia henkilökohtaisia rajojaan. Yleisurheilu tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet ja Koskelan mukaan lajeihin kannattaakin tutustua ennen keskittymistä omimmalta tuntuvaan.
 
– Tarmolaiset ovat kilpailuhenkistä jengiä, kaikkia kannustetaan ja se on tärkeää.
 
Kynnyksen seuratoimintaan hän pitäisi, jos mahdollista, matalana, niin että osallistumismaksu on jokaiselle mahdollisuuksien rajoissa. Seura joutuu tasapainoilemaan taloutensa kanssa, iso kuluerä ovat tilavuokrat. Talous tahtoo urheiluseuroissa olla tiukilla.
 
Seuran ensimmäisinä vuosina toimintaa hankaloittivat huonoissa kantimissa ollut talous, viranomaisten tiukka silmälläpito ja urheilukentän puute. 
 
Hämeenlinnan Tarmon riveissä ohjattua liikuntaa on tarjolla liikuntaleikkikoulusta seiniori-ikäisten ryhmiin, lajeissa valinnanvaraa on yleisurheilusta hiihtoon.
 
Hämeenlinnan Tarmon perustamisasiakirja hyväksyttiin Hämeenlinnan Lääninkansliassa 24. lokakuuta 1903. Asialla olivat Aukusti Heinonen, Arvi A. Karlsson (Karisto), Aug. Boman, Kusti Lauren (Laurela), Kaarlo Reunanen ja Eemeli Johansson (Juureva). Tammikuussa 1904 seurassa alkoivat sen jäsenille tarkoitetut voimisteluharjoitukset, ohjaajana lyseolainen Jalmari Sulonen.
 
Talvella järjestettiin hiihtoretkiä ja -kilpailuja. Ensimmäiset naiset urheiluseuran riveihin liittyivät virallisesti 1906. (Lainaukset: Ilmari Lehmusvaara Hämeenlinnan Tarmo 1903 – 2003).
 
Hämeenlinnan Tarmossa toimii seitsemän urheilujaostoa. Seuran riveissä mukana on noin 1500 jäsentä, heistä puolet kuuluu yleisurheilujaostoon. Toiminnassa raittiusaate on ollut mukana alkuvuosista lähtien. 
 
Hämeenlinnan Tarmo juhlii 110 -vuoden merkkipäiväänsä virallisesti lokakuussa Raatihuoneella.
 

Asiasanat

Päivän lehti

4.6.2020