Kanta-Häme

Hämeenlinnan teatteri odottaa tulevia avustuksia jännittyneenä

Hämeenlinnan teatterin teknisen henkilökunnan nahoissa tuntuu teatterin toiminnan strateginen muutos.

Teatterilla on vuosittain noin 200 omaa tuotantopäivää. Lisäksi tulevat noin 50 vierailuesityspäivää. Vierailuesityksissä on paikalla teatterin oma tekninen henkilökunta, kuten valo, ääni ja näyttämötekniikan ammattilaiset. Tämä on johtanut siihen, etteivät työpäivät tahdo riittää.

Tiukka tilanne näkyy teknisen henkilökunnaan vaihtuvuutena.

Tällä hetkellä muun muassa teknisestä henkilökunnasta yksi on opintovapaalla. Kymmenen vuotta teatterissa työskennellyt äänisuunnittelija Harri Kuittinen lähtee vuoden vaihteessa Espoon kulttuurikeskukseen.

– Rankka syksy pani miettimään, voiko olla jotain muutakin. Olen kyllä viihtynyt älyttömän hyvin, mutta uudet haasteet kiinnostavat. On kiva kokeilla erinäköistä työtä, virkavapaalle jättäytyvä Kuittinen sanoo.

Teknisten henkilöiden luottamusmies Timo Lindstén sanoo, ettei vaihtuvuus johdu tiukasta tilanteesta. Ihmiset haluavat edetä urallaan ja jokainen tekee päätöksiä omasta lähtökohdastaan.

– Tässä talossa on aina saanut tehdä paljon töitä. Toki muutoksia on tullut, hän myöntää.

Lindstén kertoo töiden jakaantuvan eri tavalla riippuen työtehtävistä.

– Totta on, että vierailevat esitykset ovat lisänneet teknisen henkilökunnan töitä, mutta samalla se on tuonut yleisölle enemmän tarjontaa, mikä on hyvä asia. Samalla vierailevat esitykset tuovat kaupunkiin rahaa.

Töitä on liikaa …tai ei ollenkaan

Teatterinjohtaja Kirsi-Kaisa Sinisalo ei täysin allekirjoita, että vierailuesitykset olisivat lisänneet työtaakkaa.

Esimerkiksi viime keväänä omat esitykset Pojat ja Kuningas näyttämöllä -esitykset otettiin pois ohjelmistosta. Niiden tilalle tuli vierailuesityksiä korvaamaan omia esityksiä, joissa ei käynyt yleisöä riittävästi. Kevään näyttelijät saivat aikaa harjoitella syksyn esityksiä.

– Mutta sitä en voi kiistää, etteikö täällä töitä olisi. Jokainen unelmoi lisäkäsistä.

Sinisalon mukaan alalla on se ongelma, että joillakin on töitä ja niitä on paljon. Sitten on niitä, joilla työtä ei ole.

– Olemme pohtineet ministeri Piia Viitasen (sd.) johtamassa kulttuuripoliittisessa työryhmässä, kuinka tasattaisiin tätä epäsuhtaa.

Sinisalon mukaan esimerkiksi ääni- ja valosuunnittelussa tulee usein lisäksi myös kuvasuunnittelua. Se tarkoittaa kuitenkin sitä, että kuvasuunnittelusta saa erillisen korvauksen.

Samalla budjetilla …vuosikausia

Parhaillaan teatterilla odotellaan kaupungin linjausta tulevasta avustuksesta. Teatteri on pyörinyt viimeiset viisi vuotta samalla budjetilla.

Karkeasti voi sanoa, että kaupungin avustus on ollut noin kaksi miljoonaa, valtion avustus miljoonan luokkaa ja miljoona on tullut lipputuloista. Näistä miljoona menee kiinteistökustannuksiin, kaksi miljoonaa palkkoihin ja miljoona jää käyttömenoihin.

Samalla kuitenkin käyttömenot ovat kasvaneet viidessä vuodessa noin 100 000 euroa.

– Edellisen laman aikaan menimme 14 vuotta samoilla avustuksilla, mutta palkat ja menot kasvoivat. Jos etenemme samalla kaavalla nytkin, jäljellä on vielä vuosia samoilla avustuksilla. Siitä tulee rumaa jälkeä, sanoo hallintojohtaja Jukka Jokinen.

Hän sanoo jokaisen budjetin olevan vaikeampi kuin edellisen.

– Totta hitossa tämä on vaikeaa. Teatterikentän muutoksiin on syytä reagoida.

Teatterin strategisessa suunnittelussa on pyritty siihen, että omia esityksiä vähennetään. Vuosittain on yksi oma juttu vähemmän, jotta henkilökunnan resurssit riittävät tuotantoon. Samaan aikaan päänäyttämöllä on vierailuesityksiä ja Verstaalla residenssiesityksiä.

– Sopeutumisvaihe on menossa, Jokinen sanoo. (HäSa)