Kanta-Häme

Hämeenlinnan teatteri on todennäköisesti Suomen edullisimmin rakennettu teatteri

Hämeenlinnan teatteri on todennäköisesti Suomen edullisimmin rakennettu teatteri. Silti rakennus on toimiva ja käyttäjäystävällinen.

– Se on varmasti maan halvimmalla rakennettu kaupunginteatteri, arvelee arkkitehti Teemu Palo Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy:sta (APRT).

Se ei tarkoita sitä, ettei kuudella miljoonalla eurolla saa hyvää jälkeä.

– Aika useissa hankkeissa, joissa olen ollut mukana, paras tulos syntyy siitä, kun on mahdollisimman paljon erilaisia rajoitteita. Hämeenlinnassa niitä riitti, mutta silti piti tehdä uusi ja moderni teatteri, joka pystyy ottamaan vastaan 350 katsojaa. Edullisesti voi tehdä hyvää ja toimivaa.

– Useimmiten raha ja maku ovat samassa perstaskussa.

Palo mielissään kuullessaan, että Hämeenlinnan teatteriin ollaan edelleen tyytyväisiä.

Salaisuus toimivuuteen ja käyttäjäystävällisyyteen löytyy Teemu Palon mielestä ryhmätyöstä, sillä mitään rakennusta ei voi tehdä yksin.

– Teatterissa piti huomioida Verkatehtaan toiveet, teatterin toiveet niin talousjohtajalta kuin taiteelliselta johdolta sekä monelta muulta taholta.

Hämeenlinnan teatteri rakennettiin vanhaan Kulttuuritukkuun, joka oli toiminut monena aina bussivarikosta pesulaan. Suunnittelussa piti ottaa huomioon muun muassa rakennuksen vanhimmat osat, jotka ovat nykyisen teatterin aulassa.

Tiukasta budjetista huolimatta rakennettiin tärinänestot ja hyvät äänieristykset, jottei vilkasliikenteiseltä kadulta kantaudu melua.

Palo muistuttaa, ettei rakennuksen vaikuttavuus ole kiinni siitä, kuinka paljon siihen on mennyt rahaa.

Arkkitehti on erityisen tyytyväinen Hämeenlinnan teatterin tunnelmaan.

– Se on jopa parempi kuin mitä me tavoittelimme.

APRT tavoittelee kaikissa töissään rakennuksille tarinaa. Se voi olla juuri tunnelma, joka jää mieleen. Palon mielestä ilman tarinaa ja tunnelmaa syntyy pelkkiä rakennuksia, ei arkkitehtuuria.

– Viimeisenä on aina kauneus, vaikuttavuus. Se nostaa rakennuksen arvoa.

Palon mukaan työn pitää maistua. Jos pitää itse tekemästään, pitää siitä todennäköisesti joku muukin.

Parhaillaan Palo odottelee, että Espoon länsimetron Tapiolan asema otetaan käyttöön. Se tietää sitä, että päivittäin asemalla käy noin 30 000 ihmistä.

Palo on suunnitellut aseman, kuten monta muutakin julkista rakennusta.

Hämeenlinnan teatterin eläkkeellä oleva hallintojohtaja Jukka Jokinen muistelee teatterin rakennusprojektia lämmöllä.

– Se oli hieno projekti, jota haluttiin kaupunkiin vuosikausia.

Jokinen sanoo, että talkoilla ”rakennettu” Kulttuuritukku oli juoni, jolla virkamiehet ja päättäjät saatiin uskomaan, että kunnollista teatteria tarvitaan. Kulttuuritukussa tehtiin makeita, isoja juttuja.

– Kun sitten Verkatehdas nytkähti eteenpäin EU-hankkeena, tuli teatterin tilaisuus, muistelee Jokinen.

Hän on iloinen siitä, että pienellä budjetilla saatiin aikaan varsin toimiva teatteri. Salaisuus toimivuuteen on Jokisen mielestä siinä, että käyttäjiä kuunneltiin koko hankkeen ajan.

Teatterilla oli myös oma rakennuskonsultti, joka valvoi teatterin puolesta, että kaikki oleellinen otetaan huomioon.

– Reunaehtoja oli paljon. Siksi oivalluksiakin on paljon, kuten esimerkiksi aula ja ravintola sekä torni, jossa on kaikki tekniikka nostimineen ja taustakankaineen, sanoo Jokinen.

Teatterin valmistumisen jälkeen lukuisat opintoryhmät ovat käyneet tutustumassa teatteriin. Vieraita on tullut muun muassa Kuopion, Porin ja Lappeenrannan kaupungeista. HÄSA