Kanta-Häme Hämeenlinna

Hämeenlinnan teatterista halutaan kahden johtajan tuotantotalo – Tavoitteena talouden vakautus

Uudella toimintamallilla halutaan välttää tyhjäkäyntiä.
Hämeenlinnan teatterin päänäyttämöllä nähtiin kevään aikana klassikko Hiljaiset sillat, jonka pääosia esittivät Sinikka Salminen ja Lasse Sandberg. Kuva: Pekka Rautiainen
Hämeenlinnan teatterin päänäyttämöllä nähtiin kevään aikana klassikko Hiljaiset sillat, jonka pääosia esittivät Sinikka Salminen ja Lasse Sandberg. Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnan teatterin hallitus esittää, että teatterissa otettaisiin käyttöön kahden johtajan malli ja se muutettaisiin tuotantotaloksi.

Esitys pohjaa Matti Apusen teatterin toiminnasta tekemään selvitykseen. Kaupunginhallitus päättää esityksen hyväksymisestä kokouksessaan maanantaina 17. kesäkuuta.

 

Siirtymävaiheessa teatterille valitaan kahden vuoden määräajaksi muutosjohtaja, joka toimii teatterin toimitusjohtajana ja vastaisi teatterin taloudesta.

Hänen alaisenaan ja työparinaan työskentelisi taiteellinen johtaja, jonka vastuualueeseen kuuluvat taiteellinen sisältö ja tuotantosuunnittelu. Esityksessä todetaan, että taiteellinen johtaja voisi työskennellä myös osa-aikaisesti tai palvelu voitaisiin ostaa teatterin ulkopuolelta.

Tällä hetkellä teatterin johtaja Kirsi-Kaisa Sinisalo vastaa sekä teatterin taloudesta että taiteellisesta johtamisesta. Hän jättää tehtävänsä vuoden lopulla.

Muutosjohtajan tehtävä tulee avoimeen hakuun 16. kesäkuuta ja hakuaika päättyy 1. elokuuta 2019.

 

Tuotantotalomallissa teatterin toiminta tulisi tulevaisuudessa käsittämään oman tuotannon lisäksi ostettuja produktioita, esitys- ja näytäntövaihtoa muiden teattereiden kanssa ja yhteistyötä muiden hämeenlinnalaisten kulttuuritoimijoiden kuten Miniteatterin ja Sibelius-opiston kanssa.

– Teatterin talous tulee tiukkenemaan, eikä lisäavustuksia ole tiedossa. Tämä oli meidän mielestämme turvallisin ratkaisu, jolla voidaan nopealla aikataululla uudistaa teatterin tuotantoa, teatterin hallituksen puheenjohtaja Irja Appelroth sanoo.

Säästöt mallissa saadaan käytännössä omia tuotantoja vähentämällä.

Appelroth viittaa tässä niin sanotun tyhjäkäynnin välttämiseen, mistä myös Apunen selvityksessään puhuu. Käytännössä tyhjäkäynti tarkoittaa sitä, että teatterin kaikissa tuotannoissa ei ole koko henkilökunnalle roolia.

Appelroth kuitenkin korostaa, että päätöksiä esimerkiksi henkilökunnan vähentämisestä ei ole tehty.

– On tulevan muutosjohtajan tehtävä katsoa, miten asia ratkaistaan. Emme ole halunneet tehdä pitkälle tulevaisuuteen meneviä ratkaisuja, jotta emme sitoisi hänen käsiään.

 

Vaikka teatterin hallitus ei ota kantaa mahdollisiin henkilöstövähennyksiin, esityksessä todetaan, että teatterin eri toimialojen kuten taloushallinnon ulkoistamista nykyistä laajemmin tulisi tutkia. Hallitus myös toivoo, että tulevaisuudessa teatteri voisi tehdä Verkatehdas Oy:n kanssa yhteistyötä myynnin ja markkinoinnin, lipunmyynnin, taloushallinnon ja tekniikan osa-alueilla.

– Emme myöskään sulje pois pidemmälle vietyä yhteistyötä, esimerkiksi teatterin muuttamista Verkatehtaan tytäryhtiöksi siten, että teatterin taiteellinen itsenäisyys säilyy, esityksessä todetaan.

Teatterin aiheesta lähettämässä tiedotteessa todetaan myös, että rakenteellisen muutoksen onnistuminen edellyttää teatterin keskiportaan työnjohdon uudelleenorganisointia ja tuotannonohjauksen järjestelmien modernisointia. HÄSA

Artikkelia päivitetty 14.6.2019 klo 15:53: Lisätty Irja Appelrothin kommentit.