Kanta-Häme

Hämeenlinnan tuhotut talot kiinnostavat yleisöä – "Muistan lapsuudestani sellaisen puretun hirren tuoksun"

Hämeenlinnan kaupunginmuseon ovesta purkautuu ulos joukko ihmisiä katseet tiukasti älykännyköissä ja tableteissa. Välillä ryhmä katselee Raatihuoneenkatua itään ja länteen sen mukaan, mihin museolehtori Jyrki Nissi viittoo.

Moni siristelee silmiään iltapäivän auringossa tai vetäytyy seinän viereen varjoon, mutta Nissi jatkaa sujuvaa tarinointiaan paahteesta piittaamatta.

Tässäkin Raatihuoneenkatu 8:n tienoilla on ennen ollut monia rakennushistoriallisesti kiinnostavia taloja. Nyt niistä on jäljellä valokuvia, tarinoita ja muistolaattoja talojen seinissä.

Hämeenlinnan kaupunginmuseo on ottanut kopin vanhoihin rakennuksiin kohdistuvasta kiinnostuksesta. Se järjestää nyt jo toista kesää opastettuja kävelykierroksia Hämeenlinnan keskustassa.

Tuhotut talot, kadonneet kodit –kierroksella hävitettyihin taloihin tutustutaan niiden alkuperäisillä paikoilla. Rakennukset heräävät henkiin arkistokuvien avulla. Kuvat ovat museon valokuvakokoelmista, ja niitä voi katsella mobiililaitteilla. Oma laite on syytä olla mukana.

Nissillä on tarinoita myös taloissa asuneista henkilöistä kuten itsenäisyysmies Frtiz Wetterhoffista ja sisustusarkkitehti Antti Nurmesniemestä.

– Kuuntelen mielelläni osallistujien muistoja taloista. Sillä tavalla minäkin opin koko ajan uutta, hän sanoo.

Onko joku käynyt sisällä Skogsterin talossa silloin, kun se vielä oli tavaratalo? Kuka tietää Vainikaisen leipomon? Missä oli Rytkösen kirjakauppa?

Jyrki Nissi koettaa saada yleisöään puhumaan vanhasta Hämeenlinnasta, ja monenlaisia kommentteja tulee ihan pyytämättäkin. Yhteisesti hämmästellään sitä, ettei Hämeenlinnassa lopulta säästynyt edes pientä ”vanhaa kaupunkia”, vaikka yritystä oli.

Kaupunkikuva muuttui rajusti 1950–1970-luvuilla, kun etenkin puutaloja purettiin uusien kerrostalojen tieltä. Myös moni 1900-luvun alun jugend-kivitalo sai väistyä korkeamman ja runsaampaa rakennusoikeutta hyödyntävän uudisrakennuksen tieltä.

– Muistan lapsuudestani sellaisen puretun hirren ja sahanpurumoskan tuoksun, yksi osallistujista kertoo.

Kiinnostus Suomen historiaan sai Anne-Marie Kainulaisen osallistumaan museon opaskierrokselle. Äskettäin hänen käsiinsä osui kirja vuoden 1918 Hämeenlinnasta (Hämeenlinna vallankumouksen vuosina 1917–1918).

– Siitä heräsi ajatus, että voisi tutustua Hämeenlinnankin historiaan, hän kertoo.

Opastettu kävelyretki ja siihen liittyvät valokuvat auttavat hänen mielestään hahmottamaan ympäristöä, mutta havainnollistavat myös kirjan sisältöä.

– Tässähän tajuaa, missä mikäkin talo on ollut, hän sanoo.

Pekka Tamminen on asunut vasta muutaman vuoden Hämeenlinnassa. Hän halusi tutustua uuteen kotikaupunkiinsa paremmin.

– Voin suositella, kävelykierros avaa paikan historiaa hienosti, hän kehui.

Hauholla asuva Heikki Puntila ei ole ensimmäistä kertaa Hämeenlinnan keskustassa. Hän on jopa käynyt sisällä muutamissa opaskierroksella esitellyistä taloista, esimerkiksi vanhassa Skogsterin tavaratalossa.

Silti kävelykierroksella oppi uutta.

– Oli kiva nähdä minkälaisia puutaloja esimerkiksi Keskustalon paikalla on ollut. Niitä haluttiin sitten 1960-luvulla purkaa, että tilalle saatiin uudenaikaisia asuntoja, hän pohtii. HÄSA