Kanta-Häme Hämeenlinna

Hämeenlinnan tupakkatehtaissa valmistettiin Työmiestä ja Katajaista Kansaa

Suomessa toimi 1900-luvulla kymmeniä tupakkatehtaita. Hämeenlinnassa niitä oli kaksi.
Eniten Hämeenlinnassa ovat muuttuneet rannat. Nykyiset asvalttirannat olivat vielä 1900-luvun alussa kotoisan liejuiset. Näkymä on nykyisen laivarannan puolelta kohti nykyistä pääterveysasemaa. Kuva: x
Eniten Hämeenlinnassa ovat muuttuneet rannat. Nykyiset asvalttirannat olivat vielä 1900-luvun alussa kotoisan liejuiset. Näkymä on nykyisen laivarannan puolelta kohti nykyistä pääterveysasemaa. Kuva: x

Vanajaveden rannat olivat vielä 1900-luvun alun ensimmäisinä vuosina aivan toisenlaiset kuin nyt. Etenkin Hämeenlinnan keskustassa Vanajavesi liplatti melkein Rantatorilla asti.

Rantakadun eli nykyisen Arvi Kariston kadun ja Prykikadun eli Palokunnankadun risteystä ei tahdo tunnistaa vanhoista kuvista. Vähän yli sata vuotta sitten rannoilla oli taloja puutarhoineen, ja Ystävyydenpuiston paikalla tehtiin paikallista tupakkaa.

Aivan risteyksen tuntumassa oli Ahveniston edeltäjä eli yleinen uimahuone, joka avattiin komeasti vuonna 1911. Ihmisten uimahuoneiden lisäksi keskustan rannoilla oli pyykkihuoneita ja hevosten uimarantoja. Jotakin tuttuakin rannalla oli – vuonna 1902 rakennettu Schmausserin huvila on ja pysyy.

Paljon naisia töissä tupakkatehtaalla

Heti suositun uimahuoneen jälkeen rantaa hallitsi tehtailija Gustaf Fältmarsin (1860–1915) talo ja tupakkatehdas.

Talon oikealla puolella oli lääninarkkitehti Alfred Caveenin (1836–1912) komea talo, jossa arkkitehdin perhe asui 1910-luvulle asti. Myöhemmin 1950-luvulla rakennus tuli tunnetuksi Verkatehtaan johtajan mukaan Amberlan talona.

Caveenin ja Fältmarsin taloissa oli Rantakadun puolella vain yksi kerros, mutta rannan puolella kaksi kerrosta. Fältmarsin tontilla toimi myös yksi Hämeenlinnan merkittävimmistä työnantajista. Tupakkatehtaalla työskenteli nimittäin yli 30 naista.

Vanajaveden rannat näyttivät vielä sata vuotta sitten aivan toiselta kuin tänään. Fältmarsin ja Caveenin talot ovat sillan vasemmalla puolella. Uusi silta paikalle rakennettiin vuonna 1909. Taustalla häämöttää Hämeenlinnan kirkon torni. Kuva: Daniel Nyblin
Vanajaveden rannat näyttivät vielä sata vuotta sitten aivan toiselta kuin tänään. Fältmarsin ja Caveenin talot ovat sillan vasemmalla puolella. Uusi silta paikalle rakennettiin vuonna 1909. Taustalla häämöttää Hämeenlinnan kirkon torni. Kuva: Daniel Nyblin

Kaupungin tupakkatehtaat kiinnostivat paikallisia nuoria miehiä melkein yhtä paljon kuin naisten uimahuone. Yrjö Vihervuori himoitsi ennen kaikkea 15 penniä maksaneita livaadi- eli liru-paperosseja.

“Me poikaviikarit ostimme joskus sakilla tällaisen halvan lirupuntin ja tasasimme sen sisällön keskenämme. Polttelimme salaa lirujamme jossain nurkan tai halkopinon takana. Joskus tuli poltettua niin monta lirua, että pää tuli kipeäksi ja alkoi oksetuttaa. Kotiväki oli huolissaan tietämättä mistä pahoinvointi johtui. Annettiin troppia jos jonkinlaista ja pantiin kylmät kääreet pään ympärille ja pakotettiin menemään sänkyyn.”

Fältmarsin ja Caveenin talot purettiin lopulta 1960-luvulla, ja niiden paikalle rakennettiin 1970-luvulla Ystävyydenpuisto.

Nuuskaa pidettiin lääkkeenä

Kovin vihaisia eivät tuon ajan vanhemmat olleet jälkikasvun tupakanpoltosta.

Tupakkaa ja nuuskaa pidettiin nimittäin sata vuotta sitten varsinaisina terveyskääryleinä. Suomalaiset polttivat tupakoitaan niin posket lommolla, että heitä sanottiin maailman innokkaimmiksi tupakoijiksi.

Nuuska oli mainosten mukaan tehokas lääke hammassärkyä, päänsärkyä, jäykkäkouristusta, kaatumatautia ja syöpää vastaan. Vasta 1950-luvulla tupakanpolton terveydellisiä vaikutuksia alettiin kyseenalaistaa.

Pitkät perinteet

Hämeenlinnassa oli tupakkatehtaita jo 1860-luvulta lähtien.

Ensimmäisen tehtaan avasi Konstantinopolista Suomeen tullut kreikkalainen Achilles Christides, joka tuli myöhemmin kuuluisaksi Työmies-tupakastaan. Valtavan omaisuuden kerännyt mies tunnettiin myös hyväntekijänä, sillä hän lahjoitti vuonna 1919 Suomen puolustusvoimille ensimmäiset lentokoneet. Italialaisia lentokoneita ei saatu toimitettua Suomeen, sillä ne syöksyivät maahan Alppien ylilennon aikana ja suomalaiset lentäjät saivat surmansa.

Christidesin tehdas muutti lopulta Helsinkiin, jossa se oli 1960-luvulle asti.

Useita tupakkamerkkejä

1900-luvun alussa Hämeenlinnassa toimi kaksi tupakkatehdasta, Fältmars ja Samson, jota kutsuttiin myös Hämeenlinnan tupakkatehtaaksi.

Myllymäessä toiminut Samson valmisti Yrjö Vihervuoren mukaan ainakin Viktoria-, Katajainen Kansa- ja Fennia-nimisiä tupakkalaatuja. Noihin aikoihin oli markkinoilla myös Kosmos-, Oiva-, Matti-, Saimaa-, Panu-, Suomi-, Kantele- sekä Tähti ja pääsky -tupakkaa.

Vuonna 1885 perustetun Fältmarsin tupakkatehtaan toiminta loppui omistajansa kuolemaan vuonna 1915. Kovin pitkään ei tehtaan toiminnan jatkaja, konttoristi Isak Pylkkänen (1870–1950), tupakkaa jaksanut kääriä, sillä hän muutti tupakkatehtaan suksitehtaaksi. HÄSA