Kanta-Häme

Hämeenlinnan uusi sairaala olisi kilpailuvaltti

Uutta sairaalaa valmistellaan nyt monessa mielessä poikkeuksellisella tavalla. Sotepäätökset ovat vielä tekemättä, ja itse sairaalahanketta valmistellaan organisaatiolle, jota ei vielä ole olemassa.

Sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Juvonen sanoo, että valmistelun on haluttu olevan mahdollisimman avointa. Tästä syystä valmisteluryhmissä on ollut mukana yli sata sairaanhoitopiirin työntekijää. 

– Hanke on tärkeä innostavan ja myönteisen tulevaisuudenkuvan luomiseksi. Haluamme rakentaa tulevaisuuden, joka on jotain muuta kuin sopeutumista muuttuvaan tilanteeseen, Juvonen sanoo.

Sairaala on tarkoitus suunnitella tiiviissä yhteistyössä maakunnan omaan soteen tähtäävän Oma Häme -hankkeen kanssa. 

Uusi sairaala kokoaakin paitsi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palvelut soten idean mukaisesti saman katon alle, myös madaltaa niiden välisiä raja-aitoja.

Samaan rakennukseen on tulossa ainakin sosiaalipäivystys, mahdollisesti perusterveydenhuollon vuodepaikkoja sekä kuntouttavia toimintoja.

Visiona on, että toiminta tehostuu, kun noin 15 prosenttia erikoissairaanhoidon vastaanottokäynneistä voidaan korvata sähköisellä yhteydenotolla, etäkontakteilla ja erikoisasiantuntijoiden konsultaatioilla.

Myös sairaalapäivien määrää pyritään vähentämään entisestään. Niinpä sairaansijoja vähennetään ympärivuorokautisesta osastohoidosta viidenneksellä.

Hoitojaksojen pituutta pyritään lyhentämään, ja lyhytkestoiset hoidot keskitetään avovastaanottojen yhteyteen tai päiväsairaalayksiköihin.

Millaiseen sairaalaan potilas astuu, jos visio toteutuu?

– Sairaalaan, jossa saa laadukasta hoitoa. Tämän lisäksi hän tuntee olevansa tervetullut, tietää mihin menee ja mitä tapahtuu. Potilaan ei tarvitse odotella, vaan hän voi tuntea, että asiat menevät eteenpäin. Hoidon sujuvuus ja potilaslähtöisyys on kaiken pohja. Myös tilojen viihtyisyys ja modernius ovat varmasti potilaalle tärkeitä, Juvonen pohtii.

Vaikka vanhan, Ahvenistonmäellä sijaitsevan sairaalan tiloja on päivitetty uutta rakentamalla ja vanhaa remontoimalla useaan otteeseen, ovat toiminnan kannalta keskeisimmät tilat eli synnytyssalit, leikkaussalit, tehostetun hoidon yksiköt sekä pääosa vuodeosastotiloista lähes alkuperäisessä kunnossaan. Näiden toimintojen siirtäminen muualle remontin ajaksi vaatisi rahaa ja mittavia toimia.

Harvialantien varteen mallattua vaihtoehtoa on pidetty tutkituista tilavaihtoehdoista parhaana, mutta se on myös noin 250 miljoonan euron hinnallaan kallein.

Hämeen Sanomien yleisönosastolla onkin kummasteltu, miksi uutta sairaalaa on hahmoteltu täysin uuteen paikkaan, kun viime vuosina Ahvenistonmäen kokonaisuuden laajennuksiin ja remontteihin on käytetty miljoonia euroja.

– Vuosittaisten korjausinvestointien tarve lisääntyy jatkuvasti, ja on huomattu, ettei sairaala ole enää siinä kunnossa, että sitä kannattaisi vuosittain miljoonilla korjata, Juvonen perustelee.

Alustavassa hankesuunnitelmassa on otettu huomioon yhtenä vaihtoehtona se, että vanhaa sairaalaa korjattaisiin edelleen vuosittain ja toiminta pysyisi siellä. Tämä vaihtoehto osoittautui kuitenkin sekä toiminnan että talouden kannalta epäedullisimmaksi.

– Olemme yksinkertaisesti tulleet siihen vaiheeseen, että sairaalan elinkaari on päättymässä. Rakennus täyttää kohta 40 vuotta. 

Toinen uuden sairaalan suunnittelua ohjaava näkökulma on sijainti.

Juvonen myöntää, että radan varressa sijaitseva sairaala olisi etenkin työvoiman näkökulmasta kilpailuvaltti.

-Joudumme tulevaisuudessa kilpailemaan työvoimasta. Joukkoliikenneyhteydet ovat tärkeässä roolissa, kun ajatellaan, että meillä käy noin 2 000 ihmistä päivittäin töissä. 

Sijaintipaikalla on merkitystä myös potilaiden näkökulmasta, joskaan ei niin suurta kuin työntekijöiden näkökulmasta.

– Kaupungin kannalta taas on merkitystä sillä, että meillä on elinvoimainen sairaala, joka näkyy.

Juvonen myös muistuttaa, että kilpailu julkisten sektorin sairaaloiden välillä kiristyy tulevaisuudessa. Tämän vuoksi sairaalalle tarvitaan konkreettista näkyvyyttä.

Uutta sairaalaa suunnitellaan palvelemaan ennen kaikkea oman maakunnan asukkaita.

– On tärkeää, että maakunnan asukkailla on hyvin toimiva päivystyssairaala. Jotta voimme ylläpitää sellaista, tarvitsemme riittävästi kiireetöntä päiväaikaista toimintaa.

Sote asettaa sairaanhoitopiirille omat haasteensa, mutta jo nyt on tapahtunut muutoksia, jotka heijastuvat suoraan sairaanhoitopiirin arkeen.

Juvonen mainitsee yliopistosairaaloissa tehtävien kalliiden toimenpiteiden määrän lisääntymisen, mutta myös terveydenhuoltolain mahdollistaman potilaiden valinnanvapauden.

– Se on jo johtanut siihen, että osa potilaista on jo hakeutunut hoitoon yliopistosairaaloihin – enimmäkseen Tampereelle.

Jos Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin palveluita käyttää vuosittain noin kolmannes, eli noin 60 000, maakunnan asukkaista, on muihin sairaaloihin siirtyneiden potilaiden määrä toistaiseksi muutaman prosentin luokkaa. Määrän kuitenkin ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa.

– Jos emme tee mitään, potilasmäärä vähenee. Tällöin päivystyssairaalan ylläpitäminen vaikeutuu.

Jo ensi vuonna sairaanhoitopiirillä on edessään jonkinasteista päivystys- ja leikkaussalitoimintojen keskittämistä Forssasta ja Riihimäeltä Hämeenlinnaan.

– Tämä yksin ei riitä, vaan tarvitsemme merkittävän määrän potilaita myös muista maakunnista. Tämä taas tapahtuu erilaisten yhteistyömallien kautta, joista ensimmäistä olemme juuri opettelemassa, Juvonen sanoo ja viittaa sydänsairaala-malliin.

Tulevaisuuden yhteistyökuviot ovat mahdollisia niin yliopistosairaaloiden kuin yksityistenkin sairaaloiden kanssa. Ennen kuin yhteistyötä ja omia strategisia linjauksia päästään suunnittelemaan, tarvitaan tieto sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislain ja erikoissairaanhoidon keskittämisen linjauksista.

Alustavaa tietoa lakipaketin sisällöstä on tulossa jo ennen kesälomia, ja varsinaiselle lausuntokierrokselle paketti tulee syksyllä. Ennen tätä ei sairaanhoitopiirin kannata lähteä tekemään omia linjauksiaan.

Juvonen kuitenkin muistuttaa sairaalan sijainnin olevan siinä mielessä hyvä, että 200 kilometrin säteellä asuu 2 miljoonaa ihmistä – siis 2 miljoonaa mahdollista asiakasta.

– Emme lähde siitä, että sopeudumme tilanteeseen toimintoja supistamalla, vaan pyrimme löytämään kasvun mahdollisuuksia uudessa valinnanvapauden maailmassa.

Sairaanhoitopiirin valtuusto päättää sairaalan paikasta 8.6. kokouksessaan. Varsinainen investointipäätös jää kuitenkin tulevan maakunnan tehtäväksi. Käytännössä päätöksen tekee maakuntavaltuusto tai sotekuntayhtymä – kumpaan malliin nyt sitten päädytäänkin.

Merkittävät sairaalainvestoinnit tarvitsevat valtioneuvoston luvan soten valmistelun aikana, käytännössä vuoden 2018 loppuun asti.

Kanta-Hämeen uuden sairaalan rakentamiseen tällä ei pitäisi olla vaikutuksia, sillä seuraavat pari vuotta on tarkoitus käyttää suunnitteluun. Varsinainen investointipäätös voisi olla ajankohtainen vasta vuoden 2018 jälkeen. HÄSA

Alustava hankesuunnitelma ja muu taustamateriaali löytyy verkosta  osoitteesta http://www.khshp.fi/fi/hallinto/paatoksenteko linkin esityslistat ja pöytäkirjat kautta.